maanantai 14. marraskuuta 2016

Mainonnan uhri: SANNI Kari Tapio Paalupaikka Areenalla

Mmmm melonia...halpaa raikasta hunajamelonia.
Meloninhakureissulla silmään osui myös jotain muutakin keltaista:
Jälkimmäiseen en millään muulla paikkakunnalla olisi edes kiinnitänyt mitään huomiota, mutta Pieksämäki tuo kaikkeen taikaa ja pitäähän PMK-meininkejä tukea. Kulttuuritekona siis kohti Wanhojen Weturitallien täysin uudistettuihin tiloihin tehtyä Kari Tapio Paalupaikka Areenaa.

SANNI @ Kari Tapio Paalupaikka Areena, Pieksämäki 11.11.2016
Paalupaikka Areenalle todellakin mahtui kaikki lipun hinnan maksamaan kykeneet, sillä keikkaa pystyi seuraamaan koko tilan ympäri kiertävältä ylätasoltakin. Paikka oli tosiaan ennen toiminut veturitallina, joten siitä voi jo päätellä jotain tilan suuruudesta. Tukossa olevan lavan edustan ja huomattavasti taaempana sijaitsevan anniskelualueen väliin jäi näin ollen paljon tyhjää tilaa samalla mahdollistaen siis sen, että lavalle näki hyvi vaikka mistä.

"Ethän sä edes tykkää Sannista!" No niin, no jaa. Kokeilumielessä kuuntelin kerran Spotifystä suositut-listoja ja siellä Sanniaki oli. Pari biisiä pystyi kuuntelemaan kunnes raja tuli vastaan ja annoin asian olla. Ennen illan keikkaa tein soittolistan viimeisimmän settilistan mukaan ja jälleen kaksi biisiä oli se maksimi. Joidenkin sinkkulohkaisujen kertosäkeistä oli jotain osia tiedossa. mutta muutoin kaikki tuli nyt ihan uutena.
Setti alkoi Sannin nimeä kantavan, tänä vuonna julkaistun levyn aloitusraidalla Koti-ikävä. Heti minkä keikalla tuli väistämättä päin naamaa oli hemmetin lujaa mukana laulava yleisö! Eipä paljoa haitannut ison tilan tyhjät nurkat kun paikallaolijoista lähti ääntä täyttämään joka kolkka. Toinen asia mihin havahduin oli miten mulle ei tehnyt ollenkaan tiukkaa kunnella Sannia livenä. Hyvä alku.
Intoa ei kestänyt kauaa kun huomasin kappaleiden alkavan puuroutua toisiinsa paria poikkeusta lukuunottamatta. En muista milloin viimeksi olisin ravannut jonkun keikan aikana yhtä paljoa ympäriinsä uutta katselukulmaa hakiessa. Hei tänhän mä tiedän ja vuorossa oli Maija Vilkkumaa koveri Ei. Itse enemmin yllättyisin Sannin oman tuotannon helmistä kuin näistä tv:stä tutuista vedoista, sillä mitä keikan aikana tuli selväksi oli se, että Sannin biiseistä löytyy paljon oivaltavia juttuja. Kerta Vain elämää vuorosta on vasta vierähtänyt vuosi, niin sinänsä ohjelman kappaileden läsnäolo oli ymmärrettävää.
Kuten kuvista on saattanut jo huomata, mikä sitten kantoi läpi koko keikan oli toimiva visuaalinen puoli. Keikalla suosikeikseni nousseiden biisien Pojat sekä SANNI aikana screeneillä vaihteli vahvasti kappeleiden sanoituksiin nojaavia kuva-aiheita. Talon puolesta katossa roikkuva valohässäkkä oli vielä oiva lisä keikan valoshowta komppaamaan.
Pop-keikat on mulle tätä nykyään harvinaisempaa herkkua(?) ja mistä Sannin esiintymisessä pidinkin oli "muusikkomainen" lähestymistapa hommaan kuin jos oltaisiin jorattu tarkoin mietittyjen tanssikoreografien mukaan. Keikan aikana biisistä riippuen Sanni soitti välillä akustista kitaraa mm Anssi Kela koverin Levoton tyttö ja se netflix-sarjoja kappaleen 2080-luvulla aikana. Sähkökitaran varressa oltiin ainakin SANNI kohdalla ja tietty lattiatomin paukuttaminen Jos mä oon oikee tahtiin toi sekin keikkaa lisää sitä jotain. Lopussa ei mitään encoreja vaan Että mitähän vittua and that's it.
Levyä en edelleenkään kykene kerralla kuuntelemaan, mutta keikka kyllä parani loppua kohden, joten ei suoraan sanoen haittaisi jos joskus jollekin festarille päätyessä mukana olisi Sannikin. ps. se nimibiisi saattoi jopa lipsahtaa sekalaista settiä soittolistalle Spotifyssä, hups? -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/

kiitos kun sain napsasta kuvan!

Koti-ikävä, Pojat, Vahinko, 2080-luvulla, Ku Kanye Kanyee clipit:
Että mitähän vittua:

Tattis!
järkkääjät ym

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti