Tiisu-orkesterin menoa on tullut nyt seurailtua tiiviisti suurinpiirtein kuukauden verran ja keikkoja on ehtinyt kertyä muutama tsibale. En ole kuitenkaan noista aiemmista keikoista kirjoittanut, koska mun on täytynyt vähän natustella tätä bändiä ja meininkiä keskenäni. Jos olisin raportoinut jo vaikka Porin Montun keikan jälkeen, niin täällä olisi semmoinen vaaleanpunaiset rillit silmillä raapaistu CAPSLOCK-mestariteos, josta 14-vuotias minä olisi epäilemättä ollut tohkeissaan. Yksisarvisia, glitteriä (ämpärikaupalla!), sateenkaaria, vaahtokarkkeja ja sellaista, tiedättekö. Koitan jättää nyt capsit pois, kirjoittaa kokonaisia lauseita ja vaikuttaa enemmän ihmiseltä kuin paviaanilta, vaikka sydänkakkulat ovat edelleen tiukasti päässä! Onhan tämä bändi nyt siis jotain niin sairasta ja päräyttävää, että moro. Olen jo kauan miettinyt, että miten poppoota oikein voisi osuvasti kuvailla, mutta en ole päässyt mihinkään johtopäätökseen. En vaan tajua, miten voi olla samaan aikaan ihan saatanan symppis ja liikkis ja kuitenkin täynnä semmoista eläimellistä raivoa, että alta pois. Vähän niin kuin kissanpentu! Että voi tsiisus kun olet ihana ja söpö, mutta samalla pelkään koska tiputat mummolta saadun 85 vuotta vanhan posliinisen perintömaljakon kirjahyllyn päältä parketille. Miauuu.
Mutta oli mulla keikoistakin jotain sanottavaa, Tavastiallahan oli erikoisboogie.
Iltaan mahtui niin paljon kaikkea häppeninkiä, huh. Usein keikoille menee siinä toivossa, että voi hitsit, kunpa ne soittaisivat sen mun lempibiisin x ja/tai y, mutta nyt ei ollut sen suhteen mitään ongelmaa. Biisilistan puolesta ei jäänyt pahemmin toivomisen varaa, koska sieltä tuli ihan kaikki niin levyltä kuin sen ulkopuoleltakin. Kerrankin ei tarvitse erikseen mainita, että olipa kiva kun kuultiin se ja se biisi, hahah.
Kuoron lisäksi lavalla kävi muitakin vierailijoita. Salla-Marja Hätinen tuli odotetusti vetäisemään Henkan kanssa Virtaset-biisin. Multa tiedusteltiin ennen biisin alkua, että: "Onks tää se panolaulu?" Hahaha, jännä miten tuo tuntuu olevan se päällimmäinen asia mikä kaikille jää mieleen siitä biisistä. Ei se onneton avioliitto ja ero mitään, kunhan pannaan. Viherhukan aikana viulua tuli soittamaan tyylikäs nuoriherra, se toi biisin hienon säväyksen. Tiisun keikoilla meno on vähän sellaista, että ensin jalkaan laitetaan kengät ja sitten vasta sukat, eli vauhtia, kommelluksia ja energiaa piisaa. Keikkaan mahtui pari rauhallisempaa hetkeä ja olikin kiva rauhoittua välillä kaiken kohkaamisen keskellä. Rakastan kyllä kohkaamista, mutta balanssi pitää olla. Pari kertaa teki mieli mäjäyttää takanani seisonutta jäbää, jonka oli aivan pakko puhua saakelin kovaan ääneen erityisesti slovareiden aikana. Suuri suosikkini eli ihana koppakuoriaisbiisi meni omalta osaltani ihan plörinäksi sen pälätyksen takia, mutta aika pian sen jälkeen kaveri lähti aukomaan päätään luultavasti baaritiskille ja hukkui tuoppiinsa, kiitos siitä. :>
Sydäntä lämmitti kun koko Tavastia tanssahteli läpi keikan osoittamatta mitään väsymyksen merkkejä. Ja miten ihanasti ja täysillä jengi lauloi mukana! Itse olen vähän enemmän pogoilun perään, mutta onhan täysin palkein vedetyssä yhteislaulussa jotain älyttömän maagista. Kaiken kaikkiaan näille iltamille oli ominaista tosi lämmin tunnelma, joka tuntui luissa ja ytimissä asti. Olin havaitsevinani piiiientä jännittyneisyyttä bändissä, mutta ei se menoa haitannut ja olihan tuo nyt iso ja muchos tärkeä keikka ja mielettömän hieno tapa juhlistaa debyyttilevyn saamaa hyvää vastaanottoa. Tuli taas todistettua myös se, että pankkitilillä ei tarvitse olla miljoonaa, että saa aikaan mieleenpainuvan ja ennen kaikkea täysin omannäköisen shown, jonka eteen oli selvästi nähty vaivaa. Se on ihan helvetin sama montako tuhatta tonnia pyroihin, paukkuihin ja isoilla screeneillä pyöriviin grafiikoihin on käytetty, jos hommassa ei ole mitään henkeä ja fiilistä. Olen ollut todistamassa paria isolla rahalla väännettyä, mutta täysin persoonatonta ja tyhjää keikkaa joista on jäänyt tosi mitäänsanomaton olo. Tästä keikasta jäi kuitenkin ihanan (moneskohan ihana mahtoi olla?) onnellinen ja tyytyväinen fiilis. Kaikki Tavastialla nähdyt putkitelkkarit, PowerPoint-diat ja videopätkät oli niin saakelin Tiisua kuin vaan voi olla. Että on se oma juttu, joka on täysin tunnistettavissa ja ei ole epäilystäkään mikä bändi siellä nyt oikein veivaa. Arvostan. <3
Tiisu @ Suistoklubi 10.10.2015
Uusi ilta, uudet kujeet! Luulin olevani yksin liikenteessä ja sain lievän sätkyn kun blogin toinen puolisko teki ylläripyllärit ja väijyi bussissa odottamassa kreisi virne naamalla, hih. Yykaahoovee in da house! <3
Olin jostain syystä välttynyt Suistolta tähän asti, joten oli kiva päästä sekin mesta tsekkaamaan vihdoista viimein. Lämppäribändit (kilu uhkasi kirjoitella näistä jotain) saivat nauttia jo melko runsaasta yleisöstä ja paikalla oli myös jonkin verran samaa porukkaa kuin Tavastialla. Ja jos Tavastia oli hiton kova, niin Suisto räjäytti potin. Taustavoimana toimi varmasti edelliseltä illalta päälle jäänyt hyvä pöhinä ja pössis, joka heijastui sitten tähän toiseen keikkaan ja nosti tunnelman uudelle levelille. Tiedättekö sen fiiliksen, kun keikalla ollessa ajantaju ja koko muu maailma katoaa? Ei ole olemassa mitään muuta kun se hetki, musa ja mieletön euforia. Ei tule mieleenkään, että helvetti kun sitä graduakin pitäisi tehdä ja pestä ikkunat ja jääkaapissa kaksi viikkoa asunut munakoiso kokata ennen kuin se kävelee vastaan. Olin kyllä koko keikan ajan niin tiloissa, että hyvä kun oman nimeni muistin. Sellaista livemusa parhaimmillaan on.
Silloin tietää olevansa oikean asian äärellä, kun keikalta peräisin oleva riemuidioottihymy ei vaan lähde naamasta pois, vaikka suupieliin sattuu ja tirskut ja tyrskähtelet keskenäsi vielä seuraavana aamuna ihan silkasta ilosta.
Turha mun on jatkaa tätä ylistyslaulua loputtomiin, pointti tuli varmaan jo selväksi. Tai parempi olis, että tuli!
- juoksepoistytto
PS. Olen vieläkin hämmentynyt siitä miten monen tuhannen (!) tyypin ulottuville edellinen kirjoitukseni päätyi, joten pakko sanoa tässä nopeasti KIITOS kaikille ja varsinkin mr. Kelalle. Huikeeta, että teksti upposi ja moni tuntui samaistuvan omiin fiiliksiini. Pus!
yykaahoovee Feisbuukissa / Instassa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti