Viimeksi näin bändin heilumassa Hervannassa Varjobaarin piskuisella lavalla, joten kiinnosti miten bändi ottaa haltuun Pakkahuoneen tarjoaman estraadin. Nyrkkitappelun keikoilla on tottunut Horo-Hepen säntäilyyn paikasta toiseen, joten siinä ei tälläkään kertaa mitään uutta. Tällä keikalla kitaristit riekkuivat siihen malliin, että Pakkahuoneen lava vaikutti ajoittain loppuvan kesken. Esimerkkinä miten Tollo-Miljoona syöksyloikan jälkeen melkein tipahti lavalta meinaten samalla viedä Klamydian lavan sivuun mukamas turvaan jätetyn mikkiständinkin mukanaan.
aww, kysyin jos #1 Nyrkkis-crew member Teemu vois lähettää kuvan settilistasta ja sit tuotiinki tämmönen kouraan. kiitti hei te <3
Päädyn jotenkin aina lämppärikeikoilla aina sille puolelle jolla on vähemmän lämmittelijästä piittaavaa porukkaa, joten sain aika keskenäni siinä olla ja mennä leveesti. Rockpulsu lämmittää aina mieltä ja oli jo muutama keikka ehtinyt vierähtää välissä kun viimeksi kuuli Sun lapset on mun lapsia nyt mukana setissä ja sen kitarakuvioiden tahtiin oli taas mukava jorailla. Nyrkkitappelu otti kaiken irti annetusta plus neljänkymmenen minuutin soittoajasta ja ei kirpassut maksaa paria kymppiä lipusta vaikka tiedossa olikin lyhyempi setti ja näin ollen (varmasti) sen suosikkilivebiisin tippuminen pois. Tän vuoden Nyrkkitappelut oli mun osalta tässä ja ihan komea lopetus. Kyl kelpaa!
Haureus sekoittaa mun pään:
KLAMYDIA
Klamydia ja kaljaa, match made in heaven
Blogipartnerini in crime ei voi sietää Klamydiaa (taustalla taisi olla traumoja joltain Vaasa-festarilta) ja sainkin kuulla "no hyi" kommentointia kun tästä keikasta mainitsin. Itse en ollut (kait?) bändiä aiemmin nähnyt tahi pahemmin kuuntelemalla kuunnellut. joten tää oli tämmöinen mikäs siinä hyvän bändin ohella tuleva kylkiäiskeikka. Pakkis oli myyty loppuun ja täällä Klamydia soitti kaksi settiä joista ensimmäinen keskittyi wanhaan tuotantoon ja pienen breikin jälkeen paahdettiin ilmeisesti normisetillä.
Itsehän olin paikalla vain sen reilut puoli tuntia bändin soittoajasta vaikka olisin viihtynyt kauemminkin, kovin pogoiltavaa musaa kun tää Klamydia oli. Yleisön paikoillaan pysyminen olikin lievä pettymys vaikka helpottikin puikkelemista paikasta toiseen. Olikohan ikä jo alkanut painaa tai varjeltiin hintatietoisina juomia läikkymiseltä, who knows, mutta onneksi mukana laulettiin sitäkin kovempaa. Toivottavasti baaritiskien jonot ennokoivat loppupuolelle hieman riehakaampaa menoa estojen kadotessa alas samaa tahtia nestemäisten kanssa.
Setin ekat Pippalot & Venäläisiä unelmia +klippi
Kesken piti lähteä sillä Teksti-TV 666 keikka odotteli vähän matkan päässä. Lisää siitä tässä merkinnässä!
SU 30.10. Yläkerta, Tampere
HARD ACTION
Onpas tämä nyt hankala bändi. Rokkaa just siinä hetkessä ihan sata lasissa, mutta jälkikäteen asetelmasta ei oikeastaan muista mitään erityistä. En luokittele bändejä musiikkityylin, vaan sen mukaan miten mielellään näkisin yhtyeen uudestaan livenä. Tässä päänsisäisessä arkistossani Hard Action sujahtaa todellakin kelpaa uudestaan livenä -mappiin, vieläpä tuoden lisäarvoa line-upille eikä siis mikään ihan sama bändi vaikken muuten osaakaan valita kumpi vai kampi. Tästä setistä mieleenpainuvin hetki oli kun yksi paikalla ollut Hard Actionin menoa fiilistellyt huudahti hiljaisessa kohtaa aidosti "Mä en oo ikinä ollut näin onnellinen!" Suoraa palautetta, ihana!
PLASTIC TONES
Välillä bändistä saattaa huokua vahvasti joku tietty vuodenaika. Plastic Tones toikin tarttuvilla melodioillaan valoisan pilkahduksen taakse jääneestä kesästä jo niin kovin hämärtyvään iltaan ja syypää miksi tämä keikka oli merkattuna kalenteriin. Parhaimmillaan kappaleet luovat soljuvan soundtrackin vailla huolen häivää kadulla kepein askelin kulkevalle auringon paistaessa ympärillä ja vastaantulijoidenkin vain hymyillessä. Valitettavasti tällä kertaa keikan tekniset ongelmat kuitenkin takuttivat tätä rytmiä, joten kadulla kulkija joutui nyt aina välillä sitomaan kengännauhoja tai poistamaan kiviä jalkineista.
On ollut tosi ilahduttavaa löytää keikkojen kautta näin hyvin englanninkielistä popimpaa matskua tekevä bändi, sillä omaan levyhyllyyn tällaiselle onkin tarvetta etenkin kotimaan puolelta. Jatkossakin tulee syynättyä bändi keikkakalenteria. Itseasiassa tänne blogin puolellekin olisi tarkoitus yhdestä aikaisemmastakin Plastic Tones keikasta vielä jotain sysätä (ajankohtaisuus ei ole vahvuutemme t: team yykaahoovee).
Plastic Notes #2 / settilista -split
Myös bändin tekemä Plastic Notes #2 zine ansaitsee kaiken hehkutuksen! Mukava fiilistellä toisten kautta esim välistä jääneitä Hässäkkäpäiviä ja muitakin kiertuejuttuja. Tällä bändillä on tekemisen meininki. 2017 julkaisujen joukossa lienee luvassa viimein myös musiikkia ihan fyysisessä muodossa. Sitä odottaen! -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti