yykaahoovee: POOPSTOCK vol. 1

Poopstock-festivaali pomppasi silmille jotain kautta Facebookissa ja tapahtuma kuulosti täysin yykaahooveen meininkeihin sopivalta, eli paskalta, jotta pakkohan siitä oli mennä ottamaan selkoa. Hauska lisä oli aina ennen seuraavaa esiintyjää ysärihenkisen taustamusan katkaissut äänite, joka kehoitti yleisöä siirtymään lavaa kohden. Merkinnän lopusta löytyy myös videota Poopstockin tarjonnasta. Tästä se lähti!

LIKAISET PIKKARIT

Pelkästään jo nimensä puolesta Likaiset Pikkarit oli passeli valinta starttaamaan historian ensimmäinen Poopstock-festivaali. Ensimmäinen keikka myös tälle bändille eikä olisi kyllä uskonut sillä jännityksen merkkejä ei ollut havaittavissa ja lavallakin liikuttiin kuin vanhat tekijät. Suoraan vaan ekaan biisiin, jonka jälkeen yhtye esiteltiin ytimekkäästi "Me ollaan Likaiset Pikkarit." Soitantavahvistuksena duolla oli messissä yhtä likaiset basisti ja toinen kitaristi (nimet meni ohi, sori) ja tällä kokoonpanolla eka vartti taottiin tarttuvaa punkrokkia päheellä lauluäänellä varustettuna ilman yhtikäs mitään ylimääräistä. Eikä tää setti olisi mitään muuta tarvinnutkaan. Vahva aloitus!

YHTEINEN MIELIPIDE

Teknoo! Mukaan oli pelkän musiikin sijaan tarttunut taustanauha kera laulujen, joten hienoisen säätämisen aikana tähän keikkaan tuli spoken word lisä ja illan ainoa juonto-osio ennen GarageBandilla tehdyn kappaleen playbackesitystä. Sipulimies ja mä oli selvästikin jo kulkenut ympäriinsä joissain piireissä sillä kertsiä osattiin laulaa mukana. Encoressa tuli sama toistamiseen ja artistikin kävi eturivissä joraamassa ennen kuin joku huomautti pitäiskö mennä takaisin lavallekin. Tää oli hyväntuulinen, kepeä esitys tähän väliin pohjustaen hyvin mitä illalta oli vielä odotettavissa.

KOKAIINIHUORAT
Kokaiinihuorat ammentavat inspiraatiota muun muassa ala-asteen musiikkitunneista. Eniten musiikkitunneilla traumatisoituneet varmasti hokasivatkin miten inspiraation lähde oltiin ympätty keikallekin kissanpolkan toimiessa introna, josta sitten siiryttiin Satu meni saunaan lainailevaan Janne -biisiin. Siinä kiteytyi alle minuuttiin aika lailla Kokaiinihuorien kappaleissa toistuva kaava: alkuun iisimmin lopun huipentuessa suoraan huutoon. Lauluista- ja huudosta vastaavien basistin ja kitaristin rinnalle toi hauskan kontrastin milloin rumpuja paukuttamassa tai tamburiinillä yms tahtia takomassa ollut, ees taas lavalla painanut bändin perkussiotaitelija.

Omien kappaleiden joukkoon oli tehty suomesta enkkuun vaihteleva versiointi Holen Teenage Whore -kappaleesta samalla paljastaen varmastikin yhden suurimmista vaikuttajista Kokaiinihuorien omaan juttuun. Tämä oli bändin toinen keikka ja mitä nyt joissain kohdissa soitto hieman takkuili ja oli epävarmuutta havaittavissa, ei voi kuin peukkua nostaa. Onhan se nyt ihan hiton siistiä kun löytyy polte toteuttaa jotain juttua eikä pelkästään jäädä treenistiloihin sahaamaan vaan uskalletaan tarttua juurikin Poopstockin kaltaisiin tilaisuuksiin ja hankitaan kokemuksen kautta lisää otetta hommaan. Kokaiinihuorien meiningistä huokui miten kaverit haluaa pitää hauskaa ja se on oikein se!

Näillä aikatauluilla ei lavalta ehdi välissä missään pyörähtää ennen encorea, joka alkoi yhä liian tutuilla nokkahuilulla soitetuilla Ostakaa makkaraa -sävelillä. Patoutumat päästettin tässä vaiheessa jo tutuksi tulleeseen huutotyyliin pihalle nokkahuilunkin vielä lentäessä suorana viivana yleisöön viisitoista minuuttia kestäneen ympyrän nyt sulkeutuessa. "Kokaiinihuorat kiittää..." "Eikä kiitä! Haistakaa vittu!"

RYSS BRONSON

Mies ja läppäri, mies ja kitara -siis ihan vain yksi ja sama mies molempien vempaimien kanssa. Alkuu pari biisiä teknoa nimettyinä Poopstock live vol. 1 ja Poopstock live vol. 2 joista jälkimmäiseen tuli kitarakin mukaan. Illan lyhimmän setin toinen puolisko ei ollutkaan mitään akkariveivausta vaan skeba syliin ja simppelin rämpyttelyn päälle varmaankin kaikki yllättänyt kurkkuörinä-biisi joka meni niinku dieeeeeee. Jälleen ehtaa presented by Poopstock-festivaali kamaa!

POLKUPYÖRÄ P
Takaa kuuluu pyöränkellon kilahdus. Lavan eteen asetellaan polkupyörä ja muun bändin noustessa lavalle (huom kaikilla päässä kypärät) yksi jää pyörän ääreen luomaan musiikkiteosta milloin mitäkin pyörän osaa hyväksi käyttäen. Lepiksen äänimaailman valtasi nyt pyöräsamplet sekä valikoidut instrumentit kuten huomiokartio, peltiämpäri, munniharppu ja tietenkin kaikki mitä ihminen keksiikään suullaan tehdä.. esim posken vatkaaminen yksi ihan perushommia tässä esityksessä.

Tämä olikin yksi pitkä performanssi. Puhumisen tullessa mukaan mun korviin tästä alkoi syntyä kuin jokin kertomus siitä miten pyörällään ojaan ajanut iskee pahasti päänsä ja mitä siitä seuraa. Tokkuraisena pyörä näyttäytyykin tarunomaisena olentona, jota ensin ihaillaan ja jonka kanssa halutaan käydä vuoropuhelua ja päästä lähempäänkin kontaktiin. Todella hämmentävä esitys ja jos taaempaa ei huomannut mukana olevaa polkupyörää niin silloin jäi liian iso osa tätä teosta välistä, jotta sitä olisi osannut arvostaa täysin.

Oliko bändi Polkupyörä P vai oliko Polkupyörä P tämä performanssi tai sitten sekä että. Mene ja tiedä. Parin minuutin otanta yykaahooveen youtubessa niin saa hieman ihmetellä mukana ja vaikka olisi kuvannut koko höskän, ei se sama kyllä välity ruudun kautta. Outoa but I liked it.

TULIVAUNUT

Intialaishenkisen taustalakanan kohotessa ja jättäen rumpusetin taakseen olin näkevinäni baarijakkarat bongorumpuina ja ehdin kuvitella jo ihan eri ohjelmanumeroa verrattuna mitä sieltä sitten oikeasti tuli. Jakkaroille asetettiin kolmea vauvanukkea. Kun mikrofoni vielä hienosäädettiin osoittamaan keskimmäisen nassua oli pakko myöntää tän jo olevan aika sakeaa.

Taustamusiikki alkaa pyöriä ja ääni kertoo Tulivaunut tähtilapsista "syövät vain tähtimuroja aamuisin" ja ties mistä unts unts unts -musan jatkuessa. Ensimmäistä kertaa ikinä tunsin olevani liian selvinpäin liikenteessä ja väkinäinen virne naamalla etsin parasta pakoreittiä pois -no siitä hemmetin eturivistä. Lopun aikaa kyttäsin kelloa arpoen ehtiikö seuraavasta nähdä mitään sillä tämä shöy alkoi vasta siinä vaiheessa kun sen olisi jokseenkin pitävien aikataulujen mukaan pitänyt olla jo ohi.

MIKA HÄKKINEN VARIKKOTIIMI

Tästä esiintyjästä tuntui olevan eniten kohkaamista ja eturivin paikat meni heti Tulivaunujen lopetettua. Taustascreeniissä pyöri poimittuja paloja Mika Häkkisen rallienglannilla annetuista haastatteluista tekstitysten kera. Lavalla vilahdus kitarasta vaikka ainakin keikan alku meni musiikin puolesta enemmän sinne koneelliseen kastiin. Sanoitukset olivat peräisin Mika Häkkisen wikipedia sivuilta joita Mika Häkkinen Varikkotiimi tulkitsi tunteella. Ehdin kuulla faktoja hieman urheilu- sekä yksityiselämän puolelta kunnes jalan piti jo puoliksi olla Kampin kaukoliikenneterminaalissa eli jääkööt muut bailamaan!

Viimeinen bändi Brian & Helvetin Peruna jäi näin ollen kokonaan näkemättä, mutta heidän puolen tunnin soittoaika viittasi siihen ettei kuitenkaan ihan yhtä tuntematon mitä muut joten ois siis selkeesti ollut ihan liian mainstriimi tähän fifteen minutes of playtime -merkintään. Matkahuollon halpisliput olivat puhuneet .-kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/

kiitokset järjestäjille ja tietty esiintyjille:

Polkupyörä P (ei löytynyt mitään linkattavaa..?)

Tulivaunut (^sama)

Mika Häkkinen Varikkotiimi

tsiikailkaapa livepätkiä!

Likaiset Pikkarit