yykaahoovee: Spring Break | yksi kautta kaksi

maanantai 16. toukokuuta 2016

Spring Break | yksi kautta kaksi

United Forces Spring Break @ Oranssi, Helsinki 6.5.

Illan sai kunnian aloittaa "Me ollaan Foreseen" SICK URGE. Tää porukka ei anna kuulijalle aikaa jäädä pohtimaan mitäs tästä pitäisi olla mieltä sillä Sick Urgen kohdalla minuutin rajan ylittävä kappale voidaan jo tulkita proge-eepokseksi. Ravintoloissa saatetaan tarjoilla amuse-bouche suupala makunystyröiden herättelemiseksi ennen pidemmän kaavan ateriointia, sitä tää vähän niinku oli, mutta korville. Oikea valinta korkkaamaan spring breikki. Ensimmäiseksi bändiksi veti hyvin porukkaa sisätiloihin eikä nyrkkiä musan tahtiin heiluttavat (saa muuten vispata aika nopee) voi olla väärässä.

Tästä keikasta inspiroituneena voisin koittaa joskus ennen joulua postailla throwback-merkinnän siitä miten välillä on ihan jees ajaa itsensä loppuun kun seurauksena saattaa päätyä Sick Urgen kaltaisen bändin keikalle. Ois nääs videomatskuukin jemmassa.

Seuraavana oli mulle täysin uusi tuttavuus ja toisen keikkansa soittava BORN TO CRY. Bändin riveistä tunnistin kasvoja kovasti pitämieni yhtyeiden Total Recall, Lighthouse Project ja Kesä takaa eli mielenkiinto kyllä heräsi. "Tää mikkiständi ei oikein toimi kunnolla- me ollaan Born To Cry" tahatonta tai ei mutta mua huvitti tuo heitto ihan liikaa. Jännä combo miten musiikki kyllä toimi, mutta mahkut jatkoon mun kohdalla tappoi liian osaavan laulajan laulutyyli, sillä mieleen tuli liikaa Sonata Arctican tapaiset bändit joista on vaikea pitää edes läpällä (tää on muuten testattu juttu). Born To Cry erosi muista illan bändeistä aika paljon minkä huomasi myös sisätilan olleen verrattain tyhjempi kuin mitä Sick Urgen aikana.

Aurinkoisesta ulkoilmasta takaisin sisälle ajoi Oma etu mielessä EP:n, väittäisin hittibiisillä, 500 päivää soundinsa tarkistellut NUORET SANKARIT. Tiiseriversio, helahoito oli luvassa myöhemmin setissä jolloin mikrofonia ojennettiin auliisti myös yleisön suuntaan, kuten muutaman muunkin biisin aikana. Tykkään tästä bändistä huokuvasta ei huolen häivää asenteesta. Letkee meininki. Joraaminen niin lavalla kuin lattiallakin sekä vuoropuhelu yleisön kanssa takasi hyvän fiiliksen molemmin puolin tuoden auringon sisällekin asti jos oikein imeläksi ryhdytään. Tähän vielä pari tinttiä visertämään ja virus-vapaa pupu nurmelle pomppimaan.

Täyspitkä levy tuloillaan ja sillä mukana olevia biisejä oli luonnolisesti setissäkin. Viikonloppufaija on kova viisu! Ei olisi arvannut tämän keikan olleen spessukokoonpanon aikaansaannos, hyvä meno.

Mut näihin iltamiin ajoi kotimaisen kauttauksen haluan nähdä livenä bändit joihin illan metallisin akti FORESEEN lukeutui. Nyt sitten alkoikin tapahtua kaikenlaista. Ensinnäkin enemmän nuorisoa näkyvissä sisällä asti! Aika kovia fanityttöjä/poikia kun tämän keikan jälkeen taas katosivat vaikka helposti olisi seuraavankin bändin luullut samaan hintaan uppoavan. Toiseksi, MC Hammer mooveja ei näkökentässä vaan lavan lähiympäristön valtasi HC-törmäilyautot, reunojen sivupehmusteet luonnolisesti viskattuna vintille, joten nyt keikkaa ilmeisen "tylsästi" diggailevat saivat luvan tehdä tilaa taaemmaksi sivuille. Pitti-meininki kuuluu tähän musaan, just hyvä! Mutta tällä kertaa ei menty ihan 100% hyvässä yhteisymmärryksessä. Jengiä ei todellakaan ole tarkoitus kiskoa väkisin mukaan tai tehdä syöksyjä lavan reunassa kiinni seisovien selkään. Siinä vaiheessa kun pitää keikkaa fiilistelyä enemmän keskittyä varomaan jotain yksittäistä luotijunaa menee inasen yli. Foreseenin piti keskeyttää yksi biisi ja puuttua peliin kun yleisössä meinasi tulla hieman kärhämää. Varmaan tosi jees just soittaa uutta kappaletta kun porukan huomio on kiinnittyneenä ihan muualle, respect the band too hey.

kuva siitä miten joku ottaa parempaa kuvaa samasta hetkestä

Foreseenin livemaine oli kantautunut korviin ja MORO mitä tykitystä setti sitten todellakin oli. Ehkä nyt hieman paremmin tajuan poislähtijöitä sillä siinä vaiheessa kun oma suosikki on vetänyt törkeen kovan keikan niin miksi riskeerta noussutta haippia jonkun ehkä jopa neverhöördin bändin takia. Foreseen pitää nähdä uudestaan ja haluan raahata kyllä blogin toisen puoliskonkin joskus mukaan (sua on varoitettu). Vielä ei kuitenkaan levykauppoja syntynyt, tarkastellaan tilannetta sitten seuraavalla kertaa Helsinki Savagery kun vaatii vielä hieman sulattelua. Bandcamp käyköön kuumana until that.

Oon kutsunut näkemiäni tunnetumpien hooseenimien keikkoja, kuten kuukauden kuvat-osiossa käsitelty Agnostic Front, ns yleissivistäviksi kokemuksiksi vaikka toki then vs now onkin oma blahblah:n-lajikkeensa. Yhtä sivistävää toimintaa on pysyä kärryillä siitä mitä uutta pinnan alla kuohuu rapakonkin takana. Ton suhteen pakko tunnustaa, että parantamisen varaa ois ja paljon. Siksi tämän tyyliset kattaukset tulee tarpeeseen. Illan pääesiintyjänä oli ulkomaanihme, ei yhtään turhaan hypetetty AJAX. Hieman Negative Approach tyylistä, meibi semisti turned up a notch, pääosin oikein mehevää louhintaa! Yleisö edelleen antoi pitin pyöriä, toivottavasti itsensä keikan aikana telonut tyyppi on (tai siis oli jo sillon aikaa sitten) ok. Koitin napata settilistasta kuvaa kun eräs ystävällinen sielu vain totesi että ota se mukaan ja lopulta ojensi kouraan, heh kiitos vain.

Bleach For Breakfast EP:ltä yhtä biisiä vaille kaikki, ekalta ja tokalta seiskalta jäi kummaltakin kaksi ulkopuolelle +mukana vielä Beach Impediment Presents: Hardcore Gimme Some More -kokoelmalevyltä Lapdog. Kahden illan aikana ulkomaalaisista kovin oli kyllä laitettu heti tälle päivää.

Mun onneksi illan vei kuitenkin kotimainen poppoo eli SIIIIIICK URRRRGE !!!