LEPIS 20.2.2016
Tänne suoraan duunista täältä Tampereelta, viuh vauh!
KULTAISET VUODET
Tais olla teemasetti, sillä ehdin vielä mukaan maailmanympärimatkan viimesille etapeille Kotkaan ja Vantaalle, ennen kuin bändi omien sanojensa mukaan teki tilaa oikeille orkestereille. Ainahan itsensä vähättely vetoaa tähän kansaan, joten keep on keepin' on. Kun on ikuinen reissukuume päällä, tämä mahdollinen teemasetti herätti uteliaisuuteni siinä määrin, että olin jo sijoittamassa osan menetetyistä liveminuuteista tarkastaakseni minkämoista musiikkia bändi on jo mahdollisesti julkaissut. Aika matalan profiilin porukka, sillä en löytänyt mitään paitsi linkin kristilliseen kirjakauppaan kyllä. Ne kaksi biisiä eivät olleet tarpeeksi säväyttäviä, että näkisin yhtään enempää vaivaa kaivaakseni Kultaiset vuodet jostain esille eli neeeeext.
FLIPPIPUISTO
Jäi hieman häiritsemään ennen keikkaa kuultu toteama bändin maineesta vastattuani kysymykseen kuka soittaa seuraavana. Epäselväksi jäi oliko heitto nega- vai positiivissävyinen. Hmm. En ihan odottannut näkeväni Flippipuistoa uudestaan näinkin pian. Parin viikon takaisesta keikasta jäi tosiaan pari julkaisematonta laulua mieleen ja toinen oli oharit (jotain). Settilistakin auttaa hyvin kun kyseistä sanaa ei siinä mainita, vaan se saattoi olla listan mukaan (don't quote me) SNUFF. Heti tulee mieleen Nicolas Cage:8MM, eli jos mitään tekemistä ton leffan kanssa, kyseessä onkin astetta sairaammat oharit ja taidan heittää vesilintua viime keikan jälkeisillä kesäyön biletysbändin mielikuvilla. Tosin lintuja ei saa heitellä millään t: kreisi bird lady, joka todellakin nalkuttaa jos kakrut kivittää lokkeja prkl. Suolijärvi, Hervanta, never forget.
Tai sitten se oli toi "vatos" tai ei ollu. Ihan 10+ blogimatskuu nyt kyl esillä. En pahoittele.
Takuuvarmasti en ole tätä porukkaa näkemässä parin viikon sisään, joten ehkä sitten seuraavalla kerralla uuteen biisin on ilmestynyt ne odottelemani räppiosuudet. Nyt kyllä jo muissa kappaleissa tarjolla pienissä määriin ska/reggae viboja pitäen punk-pohjan mukavan freesinä, thumbs up to you dudes. Tällä kertaa setti jostain syystä tuntui lyhyemmältä mitä Tampereella. Siksi olikin riemastuttavaa huomata bändin pitävän pikapalaverin ja kuultiin vielä Nollaseiska koveri ennen setin päättävää Operaatio Charlie Sheeniä. Viimeksi mainittu varmaankin se bändin tunnetuin kappale tällä hetkellä, mutta toivottavasti se ei jumitu vikalle paikalle kerta muissakin kappaleissa havaittavissa samanlaisia grande finalen kestäviä koukkuja. Nyt se hyväksyvä nyökyttely vaihtui jo feisbuuk-peukkuun, eli silmällä pitäen mitä luvassa seuraavaksi.
Mun Hollywood (Nollaseiska koveri)
HÄIRIKÖT Helsinki-levyn mukana olisi pitänyt tulla varoitustarra kuuntelemisen saattavan aiheuttaa äkillisiä suunnitelmien muutoksia, sillä mun piti jo pitkän aikaa olla tänä iltana Vastiksella ihmettelemässä Hexvesseliä. Lahden keikka ja tää levy teki tehtävänsä,että kyllä sen punkrockia pitää just nyt enemmin olla kuin ituhippifolkmusaa (heh). Yhteistä viikon takaisen keikan kanssa oli se, että jälleen räp-musiikkia dissattiin Häiriköt-diggarin ottaessa esille huolestuttavan pointin, miten yleisössä ei nuorison edustajia juurikaan ollut paikalla. Selkeesti himassa turmeltumassa räppiä kuunnellen.
Mitä raisumpi kansa sitä paremmalta bändikin kuulostaa ja Lepiksessä yleisöstä oli oiva joukkio hyvin menossa mukana. Häiriköt-tuotannosta löytyy monta hyvää power to you biisiä toimien noin kolmen minuutin mittaisina musiikkiterapiasessioina varmaan useammallekin paikalla olleelle, hyvänä esimerkkinä vaikkapa molemmat keikalla soitetut Elämä on kovaa ja yksi oma suosikkini Musta tulevaisuus. Myöhäisheränneenä tämänkin bändin suhteen olen siinä mielessä onnellisessa asemassa, että vaikka se vanhempikin tuotanto loistaa etenkin livenä, mulle Helsinki levyn kappaleet toimii asteen verran paremmin ja niitähän setissä on. Kelpaa jatkossakin käydä keikoilla.
Taistelulaulu:
LUONTERI SURF
Tämä bändi on takonut maita ja mantuja kauemmin mitä allekirjoittanut kuluttanut ilmaa. Myönnän, etten silti tiennyt Luonteri Surfista tätä iltaa ennen kuin keikan tapahtumasivulle linkitetyn Peruskallio-kappaleen, jonka perään keikalla alettiinkin huutelemaan jo hyvin pian. Alkuillasta huomioni oli kiinnittynyt veikeään kitarakaappiin teipattuun lehmän kuvaan. Ennen h-hetkeä hoksasin laskea yks plus yks, senhän on pakko olla Luonteri Surf-lehmä! Maalaisromantiikkapunkkia taisi joku sanoa?
Setin alkuosioon oli heti sijoitettu myös iisitempoisempia kovin kauniita kappaleita. Sydän suli viimeistään siinä vaiheessa kun Möö lähti käyntiin ja sähköurkusolisti otti vain mikrofonin kouraan ja hitaat kappaleet oli hetkeksi historiaa. Tässä tuli oikein kova viiden-kuuden biisin putki kunnes takaisin urkujen pariin ja vastuu lauluosuuksista jaettiin taas basistin kanssa. Olin erittäin tyytyväinen päätökseeni antaa jälleen liven puhua puolestaan, sillä nämä konkarit pitivät otteessaan heti alkutekijöissään. Kyllä oli hymy herkässä. Jos bändin Lepikseen luomaa tunnelmaa pystyisi purkittamaan, niin sen purnukan kantta ei tarvitsisi paljon raotella niinä harmaimpina päivinä, jotta saisi taas syyn olla iloisempi.
Enemmistö selkeästi tiesi ketä olivat tulleet katsomaan ja eipä jäänyt epäselväksi Luonteri Surfillekaan. Kirjatun setin jälkeen encoressa kuultiin Motörhead ja odotetusti se Peruskallio. Näidenkin jälkeen taputeltiin ja huudeltiin toiveikkaasti tuplaencore silmissä kiiluen, mutta kaikkea ei voi saada ja olihan tuossa jo tullut hieno lopetus tälle erää. Ai että olin onnellinen että Luonteri Surfiin oli niin helppoa tykästyä. Illan vtk eli vitun tyhmä kysymys kuului "oliko hyvä keikka". Kun koitti aika häipyä, huomasin lattialla aanelosen varustettuna viestillä loppuunmyyty. Toivottavasti oli tän keikan aikaansaannoksia! -kilu ✌ / yykaahoovee
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti