TVO:lla oli tarjonta kohdillaan 4.2.2017

Otsikko kertookin jo olennaisen!

SUUDELMAT

Tää keikka eteni kuin vuoristorata! Alussa hiljalleen kivutaan kohti korkeuksia ja varsinaisen kyydin alkaessa mennään ties mitä kirkaisuja kirvoittavia ja väärinpäin horisonttia tiirailemaan saavia koukeroita pitkin. Lopussa tukka ehkä vähän sekaisin, mutta maaliin päästiin ja fiilis mitä mahtavin!

Settilistassa oli mukana sen verta kryptisiä nimiä etten netissä olevan demon biiseistä osaa niihin yhdistää kuin ne mitkä siellä omalla nimellään seisoo, poimittakoon kuitenkin tästä kauniisti-rouheesti menosta mitä keikka ja tuo koko demokin edustaa pari esimerkkikappaletta. Alusta loppuun vihaisempi ja huutopainotteinen Ikioma Miten Soma pysäyttää sen joka meinasi mapittaa Suudelmat minkään pop-liitteisen alle ollen just niitä vuoristoradan raisuimpia kohtia. Demolla mainittua edeltävä kappale Väärä Puoli näyttää bändin kyvyt melodisemman ja herkemmän ilmaisun parissa ja demon päättävä biisi Hanki sekoittelee molemmat tyylit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällainen ääripäiden vaihtelu on kuuntelijan kulmasta tosi freesiä niin ei ainakaan rupea kyllästyttämään.

Tykkäsin paljon miten alkuasetelmasta ei osannut odottaa menon äityvän niinkin villiksi. Rytmiryhmä tarjosi mukavaa tasapainoa vokalistien pitkin lavaa sekoiluille eli väittäisin tässä olevan aika hyvän paketin kasassa, seurantaan menee. Ottakaa haltuun bandcampista *klik*!

TOHTORI KOIRA

Kerrankin basistille huomiota kun laulaja usutti bassosooloon, olipas kiva! Hyviä bassokuvioita olikin mukana, mutta siinä vaiheessa kun bassosoolon perään kyseltiin pariin otteeseen uudestaan niin alkoi jo ihmetyttää mikäs juttu tää on, jäseninen keskeistä vttuilua? Salapoliisityö (eli käynti bändin facebooksivuilla) paljasti sen verran, että voi ei, tässähän olikin ollut rumpali vailla instrumenttiaan eli ilmankos saattoikin laulajalla olla hieman alaston olo vain mikin varressa ja ehkä tämä basistin ahdistelu oli jotain sijaistoimintaa kapuloiden puuttumiselle. Propsit vaan tuuraajalle.

Aihepiirit Tohtori Koiran kappaleissa vaihteli niin juttujen mitkä voisivat käydä toteen kenen tahansa pihapiirissä (kuuntele Iloinen Naapurusto) kuin ihan koko Suomen laajuisesti, esimerkiksi kappale Päivi, jossa oli helppo kaikkien halukkaiden laulaa mukana kertsissä. Punkinräimeen säestyksellä käsiteltiin myös globaalisti tuttuja otsikoita. Paavi -biisi teki stopin jo ala-asteella aivojen sopukoihin istutetun virren numero 499 päässäsoimismahkuille koruilemattomalla riveillään "Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen / koska lintusen persereikä on hieman liian pikkuruinen". Eihän tosta nyt ole enää paluuta. Kiitos? Kiitos!

**Tässä välissä sain loppuillan/yön/työpäivän pelastaneita uutisia. Kiitos Turku Saatanalle tapahtuman meitsille ilmestyi yllättäen kyyti himaan, jeee! Turku kun on siitä hankala, ettei sieltä pääse järkevästi yöllä pois, joten sweet relief sen infernaalisesti vtuttavan säädön välttämiseltä tällä kertaa!**

MIETTIIN

Ilmaisua yllättäen on turha käyttää tän poppoon yhteydessä sillä ns. normaalista poikkeavaa sählinkiä pitää jo normina tän (vaihtuvan) kokoonpanon keikoilla. Nytkin alkuun julistettiin Turkua Saatanalle ja asiaan kuuluvasti risti pietarin tyyliin havaittavissa. Kokoonpanosta puheenollen, tällä kertaa taisi olla ihan se ydinjengi kasassa ilman vierailevia tähtiä. Tämä oli myös lopulta kesyin näkemistäni Miettiin keikoista! Osittain vaikutti mm se miten nyt pysyttiin esiintymislavan rajoissa. That being said, ei tämä keikka kuitenkaan edellisiä yhtään vähäpätöisemmäksi jäänyt.

Mitä vähän ounastelinkin tän vuoden puolella ilmestyvän mukaan: uusii biisei! Peräti kaksi kappaletta oldie goldien väleihin setin alkuun ja loppupuolelle sijoiteltuna. En ihan päässyt kiinni "Pitäis vissiin elää" yhtä lailla mitä "Askel rak.."sinnepäin-veisuun, jälkimmäinen omailee inasen tarttuvammat kuviot ja jäi helpommin mieleen. Toki kun jotain tulee, jotain pitää lähteä. Tällä kertaa parin crowd pleaserin (joo no mitkä toisaalta ei sopis ton kuvauksen alle) puuttumisen kyllä huomasi. Epäpyhä pääsi leikkuulaudalle kuten myös S.S.N.K. Onneksi Yksi Miljoonasta kuultiin kun tuostakin sen olemassa oloon havahtumisen jälkeen alkanut pitämään hurjasti. Listan kymmenes mystinen biisi jäi vain paperilla olevien tussausten tasolle yhyy.

Kiinnitän Miettiin keikoilla huomiota mitä merkityksettömiin asioihin. Täälläkin kun mikkiteline oli saanut keikan aikana kyytiä niin lopussa huolehdittiin kaikkien tarvittavien palasien löytymisestä. Punk rockin vaaralliset tilanteet meets hyvät käytöstavat -split!

LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT
Exit Turku -strategian aikataulut olisivat alunperin pakottaneet poistumaan paikalta ekan kymmenen minsan jälkeen bändin aloitettua, niin nyt olikin yhtä juhlaa kun pystyi jäämään loppuun asti. Post-Miettiin haipin takia Lähtevät Kaukojunat oli mulle enemmänkin hyväntuulisen filmin lopputekstien taustamusaa, kuin musikaali jota varta vasten mennään katsomaan. Painotuksella sana hyväntuulinen, tämä kun näkyi sekä soittajista, että innokkaasta yleisöstä.

Wanhoja kappaleita tietämättä, uuttakin matskua taisi tulla mikäli jotain settilistan viereisestä tekstiä täynnä olevasta A4-kokoisesta lyriikkalunttilapusta pystyi päättelemään. Tässä keikassa vetosi eniten miten monella muulla paikalla olevista todellakin oli bändistä ja biiseistä käsitys. Bailausta, laulamista, toiveiden huutelua - tripla check. Setti vain jatkui siinä vaiheessa kun listaltakin jo loppui biisit, joten aikas nannaa Kaukarit-diggareille kun kaltaiseni liki ummikkokin oli ihan fiiliksissä. Tän illan perusteella voisi tehdä soolo-ekskursion johonkin Pirkanmaan kirjastoon bändin nimeä kantavan levyn perässä vaikkei siltä löydykään YouTuben puolella ja keikallakin kuultu, kovin koukuttava Kun Oot Poissa. 

Lähtevät Kaukojunat näin viimeksikin Miettiin kylkiäisenä, siltä keikalta tästä bändistä kylläkin vain giffi. mutta jos nykivät kuvat toimii sulle niin täältä löytyypi! -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/

Thänk juu very muchos:

Suudelmat

Tohtori Koira

Miettiin

Lähtevät Kaukojunat

+järjestävä taho, TVO, ym!

ja tietty kyytini!!

Super Sunnuntai TVO:lla 10.7.2016

Save the best for last ei nyt kyllä tän postauksen kohdalla päde sillä se illan paras tulee nyt heti alkuun ja voisin kaikkien muiden bändien kohdalle lyödä "ihan kiva" -leiman meinaa alkuhaippi oli aika korkee.

LOPPUSIJOITUS
Varmasti tuttua puuhaa koittaa saattaa magneetin samannimisiä napoja yhteen niiden kuitenkin vain hylkiessä toisiaan ja just kun meinaisi saada ne kohtamaan, ohi menee kuitenkin. Siinäpä tarina meikästä ja Loppusijoituksen keikoista. Viimeisin Tampereen visiitti esimerkki parhaimmillaan: "olemme bändi nimeltä Pää Kii ja soitamme tän kokoonpanon vikan keikan samana iltana tällain kahden päivän varoitusajalla" taisin sekä itkeä, että nauraa. Kunnes viimein kaikista paikoista Turku natsasi. Tre-Tku bussiin ehdin puolitoista minuuttia ennen lähtöä ja soittoaikojen aikaistumisen takia Turussakin piti hieman hölkätä jottei yksikään biisi jäisi kuulematta.

Tää bändi teki muhun aikas lähtemättömän vaikutuksen ekan keikan perusteella. Heti kun keikka TVO:lla alkoi kävi selväksi ettei se alkuihastus ole tässä välissä ehtinyt kadota minnekään. Oli siistiä kokea samaisia ouyeaah -tuntemuksia taas uudestaan kun tunnisti niitä marraskuussa(!) 2015 kuultuja mukaansa tempaavia koukkuja (jotka vieläkin killuu tiukasti kiinni poskessa). Tuttua osittain joo, turvallista -no ei. Omaan ansaanhan siinä heti astuttiin kun koitti mukamas nyökytellä tahdissa mukana ku tahtiahan voisi luonnehtia ympäriinsä poukkoilevaksi villihevoslaumaksi: ne tietää minne ne on menossa jättäen lassotyypit pyörittelemään peukaloitaan nopeiden yllätyskäännösten johdosta.

Ei tässä mitään pyörää olla uudelleen keksitty, mutta Loppusijoituksessa on vain sitä määrittelemätöntä jotain mikä kumpuaa esille etenkin livetilanteessa tehden tästä just riittävästi spessumpaa. Joku muu saattaisi ihmetellä ai niinku hä mitä, mutta eipä tätä muiden korvilla kuunnella. Toivon bändin tyypeilläkin olevan yhtä kivaa miltä näin ulkopuolisen silmiin vaikutti sillä haluan edelleen (toivottavasti paremmalla menestyksellä) seurata mitäs mitäs. Keikkoja kiitos, todellakin lähen sinne Kouvolaan tai minne vaatiikin. Ilosanomaa bändi levitti paitsi musiikillaan. mutta myös tiedolla siitä että se EP on nyt ihan oikeasti tulossa! Bandcamp-maistiasia olen kuluttanut hillitysti sillä haluan jotain hipelöitävää samalla kun luukutan ne kaikki kymmenen biisiä putkeen levyä vähän välissä käännellen.

Jaksan loputtomasti hehkuttaa miten on niin hemmetin siistiä, että ajallisesti joku parinkymmenen minuutin livemusapläjäys kuuden euron hintaan (täs illas 1,5€ per bändi!) voi saada aikaan todella vahvan elämän on ihanaa fiiliksen, kun joillekin tyypeille se vaati kaksi rekallista kamaa raahattuna isoon halliin ja artistilta vähintäänkin puolitoista tuntia tykittelyä jotta voi edes kuitata saaneensa rahoillensa vastinetta. Ois kauheeta olla tollanen tyyppi, tässä tapauksessa olen siis kerrankin erittäin onnellisessa asemassa.

Niin olihan jotain muitakin bändejä oli paikalla ja mitäpäs muuta internetti kaipaisikaan enemmän kuin lisää sössötystä.

HJÄRNBLÖDNING
Aika somaa miten toinen kerta kun nyt Hjärnblödningin näki livenä oli jälleen samoissa iltamissa Loppusijoituksen kanssa sillä bändeiltä on tulossa yhteinen splitti! Eipä ois siis paremmalla bändillä voinut edellisen jälkeen jatkaa. Keikka alkoi heti päräyttävästi rumpusetin lautasen hakeutuessa lavan lattiaan anelemaan armoa jo ennen ensimmäistäkää kapulan iskua. No such luck sillä armoa ei tunneta kun taas sai ihmetellä miten Hjärnblödning saakin ruotsin kielen kuulostamaan niin hemmetin hyvältä ja tää keikka osu ja uppos vielä paremmin mitä silloin Vastiksella. Hymyilytti bongata TVO:n tolpassa bändin vanha settilista. Kyllä siitäkin jo tietää bändinä saavuttaneensa jotain kun eturivissä on joku hyväntahtoisesti huutelemassa. Ainoa miinus mitä tälle keikalle keksin on se miten ikävä tuli meikän toisen ruottiksi itseään ilmaisevan favoritin Martyrdödin keikoille. Nähdäppä tää kaksikko joskus yhteiskeikalla +tietty Loppusijoitus vielä sinne sekaan niin uuh!

..och samma på mina dåliga svenska: jätteroligt!

TENEMENT

Tenement herätti kiinnostuksen useiden Hässäkkä-päivien ympärille ympätyiden suomikeikkojen takia. Nuo keikat kuitenkin jäivät syistä ja toisista välistä, joten yllätysesiintyjän pesti passasi paremin kuin hyvin. Selkeästi illan kepein setti toi tähän väliin mukavan freesin tuulahduksen ja TVO:llekin värikkäämpää yleisökirjoa. Keikka alkoi pienen tsekin jälkeen ilman kummempaa ilmoitusta peräti vartin aikataulusta edellä saaden jengin valumaan sukkelaan takaisin sisätiloihin. Sanan suurimmassa kohteliaisuudessaan Tenementin menossa oli hyvää musanörtti-vibaa! Erityisesti trion kitaristi-laulaja varasti shown kitarankäsittelytaidoillaan tuoden iloa sekä silmille, että korville. Levytyksiin tutustuessa mikään bändin tuotannosta ei oikein noussut ylitse muiden jättäen tarttumapinnan olemattomaksi vaikka kivalta kuulostavaa pop-rockia onkin. Livenä tää toimi mulle paljon paremmin mutten poissulje mahdollisuutta siitä että joskus joku Tenementin levytys löytäisi tiensä levyhyllyyni.

EXILENT

Mikä nyt ihan ekana bändistä jäi mieleen oli ne överimakeet tuplataustaörinät! Yllätyksenä tuli miten bändillä tuntui riittävän matskua soittaa vaikka kuinka kauan ja onneksi aikataulut olivat juosseet hieman edellä niin saatiin ainakin se kymmenisen minuuttia bonusta. Kaikki palaset oli kohillaan, nopeeta musaa, vaihtelevat vokaalit toimii, you name it ...mutta sitten kuitenkin liveen ei välittynyt samaa raivoa mikä levyä kuunnellessa kävi heti naamaan kiinni. Keikkahan siinä hetkessä oli huikee ja se liki tunti meni ihan keposasti. Nyt kuitenkin vain yksi monista nähdyistä hyvän fiiliksen jättäneistä seteistä, tähän pakostakin se ihan kiva -leima. Osoitti hyvää pelisilmää järjestäjiltä kun kisastudiota viritellessä ja bändin kysellessä paljonkos heillä olikaan vielä aikaa soittaa, screenille heijastettiin setin loppuajaksi Exilent rules ok teksti ja sekös huvitti bändiä. Hyvää mieltä vaan kaikille!

Oikein mukava ilta kaiken kaikkiaan ja olihan tää nyt tosi hyvä kattaus! 

Sitten sai taas vaihteeksi kiitä kohti bussia. -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE//

wohoo!

Loppusijoitus

Hjärnblödning

Tenement

Exilent

Loppusijoitus @ TVO

Tenement @ TVO

Exilent @ TVO

Kolme kovaa keikkaa kera Kilun valituskorneri

Itseasiassa mun ei pitänyt näistä keikoista kirjoittaa mitään, mutta hups. Sen sijaan asioista, jotka ärsyttää keikoilla olisi matskua vaikka ihan omaan postaukseen. Jottei homma kuitenkaan menisi liian negailuksi niin tässä näiden kolmen keikan kylkiäisenä nostettu esille aina yksi. Kameraa ei ollut mulla mukana eli ihana Pörrö-kisu hoitakoon poseeraamisen.

5.3. MAJ KARMA @ SUISTOKLUBI, HÄMEENLINNA

Hiukan jännitti tää ilta sillä viimeisimmästä näkemästäni karman keikasta oli vierähtänyt se kolme vuotta ja tuo keikka oli niin paksua kuraa, että bändin puoliksi hautaaminen sujui yllättävän sutjakkaasti näinkin kovalta bändin kannattajalta. Comeback-paikaksi valikoitui aina yhtä huikea Suisto ja seuraksi lähti juoksepoistytto. Tänne mentiin sillä asenteella että ei muuten himmailla. Keikan aloitti uusimman levyn avausraita Sotaa ei tule ja estot sanoi sillä sekunnilla se on moro ja bailattiin menemään kuin wanhoina hyvinä aikoina konsanaan. Tää oli joillekin liikaa, juoksepoistyton pidemmästä rapsasta selviää enemmän, sorry not sorry.

Anteeks mitä sä sanoit? Et voi olla tosissas.

Oli ihan hemmetin hauskaa ja ilahdutti nähdä Maj Karmankin hyvällä tuulella. Keikan kohokohta oli uusista kappaleista levynkin paras kipale, sopivan häiriintynyt Telekineesi ja vanhoista encoreen mukaan mahdutettu kunnon mosh it kappale Taivaanvuohi. Seuraavilla keikoilla tilalle tuli rauhallisempi Romanssi, joten meillä kävi hyvä mäihä!

Livekokemuksen latistajat: kun lavan edustaan hakeutuva porukka ei tiedä mitä bändiä ovat tulleet katsomaan ja sitten tulee yllätyksenä millaiseksi meno voi yltyä.

18.3. ROT IN HELL @ TVO, TURKU 

Tähän väliin vahva russutusvaroitus. Kun annetaan soittoajat on ymmärrettävää, että aina ei aikataulussa pysytä. Siinä vaiheessa iltaa kun huomaa homman rullaavaan ainakin sen 30 min aikataulusta EDELLÄ (aaarghhh e-d-e-l-l-ä) ei lipun ostajan näkökulmasta ole kohtuutona toivoa keikkaa järjestävältä taholta, että tästä pikkuseikasta voitaisiin informoida esim siellä naamakirjassa "jos et oo vielä mestoilla niin nyt nopeasti paikalle!!!" tai vaihtoehtoisesti luopua niistä turhan tarkoista ajoista ja vain kirjoittaa soitot 21:30 etiäpäin.

Kohti TVO:ta tallustaessani sieltä kantautui jo aika tasokasta möykkää. Sisällä en halunnut uskoa sitä tilannetta todeksi ja niinpä epätoivon vallatessa googletin miltä se pääbändi näyttää (wtf). Onneksi Rot In Hell ei oo mulle mikään iso juttu, vaan sarjassa mielenkiintoinen tän genren bändi, jolta Deathwish Inc julkaissut levyn, joten why the fuck not. Not indeed. Jos oisin tiennyt, oisin juossut tai vaihtoehtoisesti hoitanut Helsingin keikan mahdolliseksi. Hieman helpotti kun ehdin kuitenkin kuulla suosikkini eli Cauldron Bornin. Odotin, että tuolla olisi ollut enemmänkin jengiä. Onneksi väljyys ei tuntunut ihan kauheasti Rot In Helliä haittaavan ja merkkarikiska kävi sitäkin kuumempana. Bändi lopetti kun ilmoitettu soittoaika koitti. HEH HEH. Ihan huikea ensikosketus TVO:hon. Perseeseen ammuttu karhu kuvas parhaiten mua tän illan jälkeen.

VOE *********!!!

Livekokemuksen latistajat: kun soittoajat eroaa ilmoitetusta erittäin paljon ja ketään ei kiinnosta, että jotain vois kiinnostaa tää tieto!!!

7.4. NYRKKITAPPELU @ HENRY'S PUB, TAMPERE

Maaliskuun Vastiskeikka meni multa ohi kun mietin liian kauan inspaako vai ei. Punkrock-xmas keikan setistä kun puuttui ne omat suosikit ja lämppäritkään eivät kummemmin sytyttäneet. Tupa oli kuitenkin siinä vaiheessa odotetusti täynnä kun päätin mennä tilanteen tarkistamaan. Nyt tämä keskellä viikkoa oleva keikka kello 00:30 soittoajalla kenties auttoi, että sisään mahtui hyvin juuri tuolla samalla kellon lyömällä. Eipä tarvinnut kauaa keikan aloitusta odotella tehden illasta nopean in and out session työpäivän huohottaessa jo niskaan.

"Ihanan energistä!" kommentoi mulle eräs keikan aikana ja tää on totally fine, sillä aina hienoa huomata bändin josta diggailet tekevän vaikutuksen uusiin tyyppeihin eikä tässä koitettu herätellä mitään keskustelua. Sen sijaan vain narikan hinnan kustantavan keikan lieveilmiö on ne randomit, jotka koittavat enemmänkin haastella bändin soittaessa. Häiriköisivät ennemmin luurejaan räplääviä tai baaritiskillä selkä lavan suuntaan norkoilevia. Ärr!

Älä häiritse.

Mutta itse keikka! Uusia biisejä lupailtiin ja niitähän tuli reilulla kädellä tiettyjen settivakkareiden seassa sopivasti sijoiteltuina. Omaksi suosikiksi on livetilanteessa noussut Aivovaurioon-biisi, damn what grooves ja kummittelee edelleen päässä tehokkaiden vuorolaulujen takia. Tän aikana etenkin Nästi Jeskasen suoritus nousi ylitse muiden, oli aika kova meno! Meikän tuurilla tuo kappale tulee kuitenkin olemaan levyn julkaisun jälkeen se eka setistä tippuva uutukainen, story of my life. Nyt kun uutta matskua tykiteltiin oikein olan takaa ei niiden vanhojen perään osannut enää itkeä. Vaikka olosuhteet ja yleisö ei tunnelmaltaan yltänyt samaan mitä jo mainitulla Yo-talon keikalla niin silti tää veti pidemmän korren. Ennustaisin, ettei tarvii kauaa pohtia jaksaisiko raahauta seuraavankin kerran paikalle vai ei sillä tähän tasoon on Nyrkkitappelulta tottunut. Sitä levyä odotellessa! 

Livekokemuksen latistajat: keikan aikana sössöttämään tulevat, jotka jostain uuvatista syystä kuvittelevat että heidän asiansa voisi kiinnostaa enemmän kuin lavalla oleva bändi.

En mä nyt (aina) ihan näin hirvee angstimuikkeli oo, joten tässä vielä kerran Pörde-kisu tui tui. -kilu ✌

Slurps!

YYKAAHOOVEE

tilulilu:

Maj Karma

Rot In Hell

Nyrkkitappelu