Nerokkaalla nimellä varustettu Pleksiviikko pelastaa pikkulauantain ohjelmapulman tuomalla Bar Loosen lavalle kolme kovaa bändiä ja tiskille juomia tasarahahinnoilla. Kun ekan kerran bongasin Pleksiviikko-mainoksen, reaktio oli miten vois hyvin kyllä saapua vaikka jokaiselle keikalle. Tietty kaikille kesäkuun keskiviikoille osuneet iltavuorot vesitti ne pläänit heti alkuunsa, mutta onneksi kuitenki konseptin eka osui vielä toukokuun puolelle, ha!
BAR LOOSE 31.5.2017
OUTO VALO
Outo Valo oli toinen pääsyy innostua keskelle viikkoa osuneesta keikkareissusta. Aiempiin näkemiini Outo Valo keikkoihin verraten tämän keikan alkutunnelma oli kuin joku painaisi rintaan eikä pystyisi kunnolla hengittämään. Hankala pukea sanoiksi, mutta jotain synkkää vibaa oli ilmassa. Pieni valonpilkahdus kuitenkin hiipi hiljalleen esiin ja loppupuolella oli jo rennompaa. Tällä keikalla kuultiin parin uudemman lisäksi kaikki mini-LP:n biisit ja keikan kohokohdaksi itselleni nousi illan vikat Tulisissa Koukuissa sekä Ehkä Vielä Joskus. Propsit Loosen hyville saundeille niin biiseistä sai kaiken irti mitä livetilanteessa nyt voikaan saada.
Tiivistelmä: Outo Valo tekee kiehtovalla tatsilla todella kaunista musiikkia ja siihen sopivaa lyriikkaa kombon todellakin kolahtaessa. Kiitos.
LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT
Lähtevät Kaukojunat on onnistunut osumaan muistini mustaan aukkoon sillä nimen kuullessa en edelleenkään osannut yhdistää bändiä jo pari kertaa aiemmin nähdyksi poppooksi. Iloinen yllätys oli toki taas kohdata, ei siinä mitään. Yksin en ollut muistireistailujen kanssa sillä keikalla soitettiin ihan uutta matskua ja välillä joidenkin uutukaisten sanat tuppasi unohtumaan. Huikeeta kun rumpali-laulaja meinasi että ei tästä mitään tuu ja seuraavaa biisiä vaan kehiin niin bändin kitaristi-laulaja puolusti kepittäjän oikeuksiaan ja kappale vedettiin läpi sillä KITARASOOLO. Oikein toimittu ja soolo menikin tyylipuhtaasti läpi.
"Kun oot poissa, mul on vaikeuksia perusasioissa kun oot poissaaa-aa-a-oo" ehkä muistan tän bändin next time, Kun Oot Poissa oli ainakin jo jäänyt mieleen. Lähtevät Kaukojunat tuottaa vain liiankin lämminhenkisen kuuloista matskua jotta siinä ois tarpeeksi mun makuun olevaa tarttumapintaa ja tästä johtuen yhtye on jatkossakin se kiva lisä esiintyjäkaartissa, muttei se pääsyy lähteä keikalle.
Tiivistelmä: Iloinen jälleennäkeminen(kuuleminen?) taidolla kerrottujen arkisten aihepiirien ympärillä pyörivien laulujen ja hyvän livemeiningin kanssa.
HÄIRIKÖT
Siinä vaiheessa kun Häiriköt on lavalla ei kannata enää suunnistaa sitä tiskiä kohti tai voi missata parit biisit sillä aikaa kun koittaa muodostaa huulille sanoja yksi kalja sekä toivottavasi myös sen kiitoksen. Jäisi metsähommissa moottorisahan valinnut toiseksi jos käsisahaa käsittelisi samaan tahtiin millä Häiriköt veti settinsä läpi. Nyt en tähän koita edes miettiä mitään lisättävää. Häiriköt keikat on laadultaan aina priimaa settilistasta lähtien eikä voi pettyä jos yhtyeestä pitää. Bändi seikkaillut hooveen puolella muutaman kerran aiemminkin, tästä painaen jos kiinnostaapi vilasta vanhempia juttuja.
Tiivistelmä: 6/5 !!!!
kuvasta ei saa selvää mut 14.6. Päivän Leike! 21.6. Miettiin! ja off topic 4.7. NEUROSIS aaaah!
Ihan fiiliksissä! Kaikki bändit näyttivät esimerkkiä miten perusasioilla eli kitara+rumpu+basso+laulu päästään pitkälle eikä syvällekin kolahtaviin biiseihin tarvitse ylimääräisiä krumeluureja kun kappaleiden tekotaito vain on hallussa. Ilahduttaa kun voi sanoa tuon pätevän kyllä jokaisen illan yhtyeen kohdalla.
Toivon Pleksiviikoille yhtä kovaa jatkoa jo julkaistujen keikkojen lisäksi vaikka kesällä hyvät terassikelit saattaakin rokottaa satunnaisien santereiden keikoille saapumista. Niin ja lisättäköön vielä näin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tapahtumaan saapuvan näkökulmasta miten se on ihan pirun jees jos ja kun ehtii nähdä kaikki bändit ja siitä vielä 23:45 bussilla himaan toisin kuin mitä viikonloppuiltoina. Kyl näillä kattauksilla kehtaa uhmata sitä aamuvuoroakin kuten allekirjoittanut tekikin. -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/
Tää keikka eteni kuin vuoristorata! Alussa hiljalleen kivutaan kohti korkeuksia ja varsinaisen kyydin alkaessa mennään ties mitä kirkaisuja kirvoittavia ja väärinpäin horisonttia tiirailemaan saavia koukeroita pitkin. Lopussa tukka ehkä vähän sekaisin, mutta maaliin päästiin ja fiilis mitä mahtavin!
Settilistassa oli mukana sen verta kryptisiä nimiä etten netissä olevan demon biiseistä osaa niihin yhdistää kuin ne mitkä siellä omalla nimellään seisoo, poimittakoon kuitenkin tästä kauniisti-rouheesti menosta mitä keikka ja tuo koko demokin edustaa pari esimerkkikappaletta. Alusta loppuun vihaisempi ja huutopainotteinen Ikioma Miten Soma pysäyttää sen joka meinasi mapittaa Suudelmat minkään pop-liitteisen alle ollen just niitä vuoristoradan raisuimpia kohtia. Demolla mainittua edeltävä kappale Väärä Puoli näyttää bändin kyvyt melodisemman ja herkemmän ilmaisun parissa ja demon päättävä biisi Hanki sekoittelee molemmat tyylit toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällainen ääripäiden vaihtelu on kuuntelijan kulmasta tosi freesiä niin ei ainakaan rupea kyllästyttämään.
Tykkäsin paljon miten alkuasetelmasta ei osannut odottaa menon äityvän niinkin villiksi. Rytmiryhmä tarjosi mukavaa tasapainoa vokalistien pitkin lavaa sekoiluille eli väittäisin tässä olevan aika hyvän paketin kasassa, seurantaan menee. Ottakaa haltuun bandcampista *klik*!
TOHTORI KOIRA
Kerrankin basistille huomiota kun laulaja usutti bassosooloon, olipas kiva! Hyviä bassokuvioita olikin mukana, mutta siinä vaiheessa kun bassosoolon perään kyseltiin pariin otteeseen uudestaan niin alkoi jo ihmetyttää mikäs juttu tää on, jäseninen keskeistä vttuilua? Salapoliisityö (eli käynti bändin facebooksivuilla) paljasti sen verran, että voi ei, tässähän olikin ollut rumpali vailla instrumenttiaan eli ilmankos saattoikin laulajalla olla hieman alaston olo vain mikin varressa ja ehkä tämä basistin ahdistelu oli jotain sijaistoimintaa kapuloiden puuttumiselle. Propsit vaan tuuraajalle.
Aihepiirit Tohtori Koiran kappaleissa vaihteli niin juttujen mitkä voisivat käydä toteen kenen tahansa pihapiirissä (kuuntele Iloinen Naapurusto) kuin ihan koko Suomen laajuisesti, esimerkiksi kappale Päivi, jossa oli helppo kaikkien halukkaiden laulaa mukana kertsissä. Punkinräimeen säestyksellä käsiteltiin myös globaalisti tuttuja otsikoita. Paavi -biisi teki stopin jo ala-asteella aivojen sopukoihin istutetun virren numero 499 päässäsoimismahkuille koruilemattomalla riveillään "Jumalan kämmenellä ei pelkää lintunen / koska lintusen persereikä on hieman liian pikkuruinen". Eihän tosta nyt ole enää paluuta. Kiitos? Kiitos!
**Tässä välissä sain loppuillan/yön/työpäivän pelastaneita uutisia. Kiitos Turku Saatanalle tapahtuman meitsille ilmestyi yllättäen kyyti himaan, jeee! Turku kun on siitä hankala, ettei sieltä pääse järkevästi yöllä pois, joten sweet relief sen infernaalisesti vtuttavan säädön välttämiseltä tällä kertaa!**
MIETTIIN
Ilmaisua yllättäen on turha käyttää tän poppoon yhteydessä sillä ns. normaalista poikkeavaa sählinkiä pitää jo normina tän (vaihtuvan) kokoonpanon keikoilla. Nytkin alkuun julistettiin Turkua Saatanalle ja asiaan kuuluvasti risti pietarin tyyliin havaittavissa. Kokoonpanosta puheenollen, tällä kertaa taisi olla ihan se ydinjengi kasassa ilman vierailevia tähtiä. Tämä oli myös lopulta kesyin näkemistäni Miettiin keikoista! Osittain vaikutti mm se miten nyt pysyttiin esiintymislavan rajoissa. That being said, ei tämä keikka kuitenkaan edellisiä yhtään vähäpätöisemmäksi jäänyt.
Mitä vähän ounastelinkin tän vuoden puolella ilmestyvän mukaan: uusii biisei! Peräti kaksi kappaletta oldie goldien väleihin setin alkuun ja loppupuolelle sijoiteltuna. En ihan päässyt kiinni "Pitäis vissiin elää" yhtä lailla mitä "Askel rak.."sinnepäin-veisuun, jälkimmäinen omailee inasen tarttuvammat kuviot ja jäi helpommin mieleen. Toki kun jotain tulee, jotain pitää lähteä. Tällä kertaa parin crowd pleaserin (joo no mitkä toisaalta ei sopis ton kuvauksen alle) puuttumisen kyllä huomasi. Epäpyhä pääsi leikkuulaudalle kuten myös S.S.N.K. Onneksi Yksi Miljoonasta kuultiin kun tuostakin sen olemassa oloon havahtumisen jälkeen alkanut pitämään hurjasti. Listan kymmenes mystinen biisi jäi vain paperilla olevien tussausten tasolle yhyy.
Kiinnitän Miettiin keikoilla huomiota mitä merkityksettömiin asioihin. Täälläkin kun mikkiteline oli saanut keikan aikana kyytiä niin lopussa huolehdittiin kaikkien tarvittavien palasien löytymisestä. Punk rockin vaaralliset tilanteet meets hyvät käytöstavat -split!
LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT
Exit Turku -strategian aikataulut olisivat alunperin pakottaneet poistumaan paikalta ekan kymmenen minsan jälkeen bändin aloitettua, niin nyt olikin yhtä juhlaa kun pystyi jäämään loppuun asti. Post-Miettiin haipin takia Lähtevät Kaukojunat oli mulle enemmänkin hyväntuulisen filmin lopputekstien taustamusaa, kuin musikaali jota varta vasten mennään katsomaan. Painotuksella sana hyväntuulinen, tämä kun näkyi sekä soittajista, että innokkaasta yleisöstä.
Wanhoja kappaleita tietämättä, uuttakin matskua taisi tulla mikäli jotain settilistan viereisestä tekstiä täynnä olevasta A4-kokoisesta lyriikkalunttilapusta pystyi päättelemään. Tässä keikassa vetosi eniten miten monella muulla paikalla olevista todellakin oli bändistä ja biiseistä käsitys. Bailausta, laulamista, toiveiden huutelua - tripla check. Setti vain jatkui siinä vaiheessa kun listaltakin jo loppui biisit, joten aikas nannaa Kaukarit-diggareille kun kaltaiseni liki ummikkokin oli ihan fiiliksissä. Tän illan perusteella voisi tehdä soolo-ekskursion johonkin Pirkanmaan kirjastoon bändin nimeä kantavan levyn perässä vaikkei siltä löydykään YouTuben puolella ja keikallakin kuultu, kovin koukuttava Kun Oot Poissa.
Lähtevät Kaukojunat näin viimeksikin Miettiin kylkiäisenä, siltä keikalta tästä bändistä kylläkin vain giffi. mutta jos nykivät kuvat toimii sulle niin täältä löytyypi! -kilu✌ //YYKAAHOOVEE/
Luulin tehneeni näistä keikoista muistiinpanoja tuoreeltaan, mutta olikin aika karua kun ainoa kirjoittamani asia oli Miettiin ekasta keikasta "paljon oravia, huikee" Tämäpä auttoi. Kiitos yöbussissa selkeästi väsyneenä istunut minä 5kk sitten.
Puhelinseksi + Miettiin. Tämä karavaani kulki ke-pe 21.-23.9.2016 reittiä Helsinki-Tampere-Kouvola, josta viimeisimmän suhteen jouduin luovuttamaan sillä jostain kumman syystä paholainenkin repi sopimuspaperit siinä vaiheessa silpuksi kun sielun vastikkeeksi oli tarjolla lauantain aamuvuoroa. Harmitti, sillä kolmen putki on kovin harvinaista herkkua Suomen kamaralla, mutta toki kaksi keikkaa oli jo hyvin ottaen huomioon miten lyhyellä varoajalla nämä ilmestyivät eetteriin.
Mukana oli pari muutakin bändiä joista heistäkin muutama sana messiin.
PLASTIC TONES @ Lepakkomies, 21.9.2016
Tällä keikalla kuulin bändiä ensimmäistä kertaa ja mieltä lämmitti ensinnäkin hyvin lausuttu englannin kieli. Bändi mainitsi keikan aikana miten julkaisuja on kyllä tulossa ja tälläiselle jälkijuna-jantterille toi oli nannaa korville, sillä olisin liven perusteella helposti uskonut miten tarjolla olisi voinut olla pelkää OOP:tä. Update nykyhetkeen ja molemmat seiskat löytyypi kokoelmista, keikalta ostettu of course. Plastic Tonesista on kehkeytynyt nähtyjen keikkojen myötä mun suosikki kotimainen powerpoppis poppoo ja aina vaan paranee sillä keikkailevatkin kiitettävästi.
LÄHTEVÄT KAUKOJUNAT @ Yläkerta, 22.9.2016
Ensireaktio: kappas taas yksi Ekman bändi lisää josta ei ollut aavistustakaan. Seuraavaksi aaha-elämyksen tarjosi kun tajusin kitaristi-laulajan olevan sama kaveri joka on Juice Normaalin keikoilla käynyt fiittaamassa Bourbon Streetiä ja hoitaa rumpalin virkaa The Achtungsissa. Suoraan sanoen en tässä vaiheessa tästä keikasta mitään erityistä muista, lähinnä sen, että Lähtevät Kaukojunat jätti ihan hyvän fiiliksen päälle jääden kuitenkin ns pääbändien varjoon.
PUHELINSEKSI
Lepakkomies
"..Ja yksi Puhelinseksi kasetti kiitos." linjaa taisi toteuttaa moni Lepikseen saapunut. Itsekin lampaana muiden joukossa sillä olin jo ihan myyty niiden parin YouTubesta kuuntelemani kappaleen perusteella. Kaunista, kaihoisaa. Harmillisesti soittoajat kuitenkin kusasi puolen tunnin verran ja vaikka ripeästi bändi aloittikin (kiitos siitä) jäi tämä keikka mun osalta viiteen biisiin joista vikojen kohdalla keskittymistä häiritsi kellon kyttääminen kerta paluulippu oli jo plakkarissa. Höh ja pöh. Porukkaa oli tosi hyvin paikalla niin eipä yksi paikalta poistunut tuntunut missään. Paitsi sitä poistunutta kyllä kirpaisi.
Yläkerta
Täällä Puhelinseksi esiintyi keskimmäisenä ja nyt täyttä Puhelinseksi-experienceän himmailli ensinnäkin mikrofoni aiheuttama päänvaiva kun etenkin allupuolella laulu ei meinannut kuulua. Osa bändistä paini myöa flunssan kourissa ja tätä ei kyllä keikkaa vain seuranneena olisi tajunnut, joten mad props että setti vedettiin kun ei mitään olisikaan.
En näiden keikkojen välissä ollut vielä ehtinyt ottaa Meillä On Ikävä Kaikkea kasettijulkaisua haltuun, joten tälläkin kertaa liki kaikki oli uutta ja ihanaa. Slovareita tuon seitsemän biisin joukossa ei ole joten keikkakin eteni rivakkaa tahtia. Pidän hurjasti laulajan vähän rosoisesta äänestä ja livenä kun tajusi miten paljon kitaristikin osallistuu lauluosuuksiin niin sehän passaa. Tässä bändissä sävellys- ja sanoituspuoli kohtaa hyvin ja melkeinpä kaikissa kappaleissa on sinkkupitentiaalia ja tämäntapaista matskua kuullessa toivois myös radiokanavien ymmärtävän hyvän päälle. Apuja on ilmeisesti saatu muualtakin, ainakin yhden bassokuvion verran. Biisiä en muista, mutta taisin ajatella ääneen miten miellyttävät koukerot siinä oli kun heti kappaleen jälkeen basisti antoi krediitit eturivissä seisoneelle henkilölle. Puhelinseksi jäi kiinnostamaan ja paljon.
Kasetista vielä sen verran, että näin nämä hommat pitäisikin hoitaa. Biisit oli pakattu ansaitsemansa muikaiseen pakettiin. Mukana tuli lyriikat ja ei tarvinnut edes itse tussata, että mitäs tältä muovipalalta kuuluupi. +vielä se ihmeellisesti taiteltu pikkukirje. Kuuntelijalle/ostajalle välittyy heti fiilis, että bändi on itsekin ylpeä tuotoksestaan kuten Puhelinseksin todella pitääkin olla. I feel special for owning one.
MIETTIIN
Lepakkomies
En olisi uskonut näkeväni uudestaan alle kuukauden sisään viime Lepiksen keikasta. Bändi esiteltiin jälleen erikoiskokoonpanona ja varmaan se sitä on aina jatkossakin. Unelmissa tuli heti alkuun! Ihan mahtavaa sillä viimeksi tän biisin aikana mikrofonin käyttöaste ei ollut ihan sitä sataa prossaa mitä kappale kyllä vaatisi päästäkseen oikeuksiinsa. Hittiputkelta ei voi välttyä Miettiin keikoilla ja taas suoriltaan se top kolmosen tapainen jatkoi toteutumistaan kun vuoroon pääsi Paniikkihäiriötä Turpaan ja Urbaani Ahdistus.
Olin edellisen Lepiskeikan jälkeen tehnyt löydön nimeltä Yksi Miljoonasta, joka oliaiemmin jäänyt multa tyystin huomaamatta SoundCloudin puolella. Tällä keikalla aloinkin epäilemään josko kyseinen biisi oli se mitä elokuussa veikkailin koveriksi. Ainakin samanlaista reaktiota tuntui herättelevän yleisössä. Hämmentävä välikysymys lempivihanneksesta sai hetkeksi elättelemään toiveita oisko Sipulin Määrä tällä kertaa mukana vaikka sipuli nyt ei ihan vihanneksesta mene. Anycase false hope ja vastaus taisi kuulua "sellainen joka ei äänestä". Kannanotto Yhdysvaltain vaalirumbaan kenties tai sitten ei. Täällä povattiin seuraavan keikan teemaksi kauhua ja tän heiton jälkeen Muissa Maailmoissa kiipparit kuulosti erityisen horromaisilta.
Katto sai taas osansa kättä pidemmällä avitettuna. Muistiinpanojen paljon oravia oli pakko liittyä kappaleisiin SSNK sekä Eläin,joka taisinkin olla illan vika. Huikee on helppo avata sillä sitä tämä keikka oli alusta loppuun saakka enkä taatusti ollut ainoa Lepiksessä näin kelaileva.
Yläkerta
Taisi näkyä päälle päin, että odotin kovin tätä settiä sillä kaksi eri henkilöä kävi tiedustelemassa onko tää seuraava hyvä. En ihan kehdannut antaa sen hehkutusmoodin mikä oikeasti mylläsi mielessä pulputa ulos joten aisoissa pysyvä vastaus oli lyhkäsesti kyllä on. Tätä keikkaa varten oltiin tehtailtu jollain kännykkäsovelluksella intronauha. Tukholma mainittu, muuten en muista mitä siinä selitettiin, mutta kovin innoissaan itse artisti tästä innovaatiostaan näytti olevan.
Pari Miettiin keikkaa alla keikkaympäristöä on alkanut katsella sillä silmällä, että mitäköhän pääsee tällä kertaa osalliseksi showta. Nyt oli ehkä liiankin helppo arvata kohde: yksinäinen tuoli. Viimeksi moista istuinsijaa hyväksi käyttävää koreografiaa tuli todistettua ihan ekalla näkemälläni keikalla ever eli Spice Girls Hartwall Areenalla 1998. Oli se jännä kun Ginger Spicen pylly vilahti Naked biisin jälkeen! Täällä vaatteet pysyi päällä ja tuoli tiukasti mukana, että kohta puoliin Miettiin ja Bändin Jätkät ja Kuudes Jätkä ja First Lady -esittelyyn olisi voinut lisätä The Tuolin. Lepiksen keikalla viitattu kauhuteema taisi toteutua jos paikalla oli puuseppiä -eikö kukaan ajattele maalipintoja?! Lopulta tuoli vietiin artistin pyynnöstä pois.
Miten musta tuntuu että olen kokenut tän aiemminkin, lue: tähän mennessä jokaisella (hurjat 2kpl ennen tätä) Miettiin keikalla. Elikkäs kun sitä luulee olevansa mukamas so called eturivissä niin aina siihen näkökentän eteen on kuitenkin ilmestynyt keikan jossain kohtaa jengiä. Ja siis ihan hiton hyvä!! Bailaajat kuuluukin paalupaikalle poislukien väkivalloin sinne tunkevat urpot, joita siis nämä henkilöt eivät missään tapauksessa olleet. Tässä koitti jälleen sen iloisen yhteislauluhetken aika ja helppoja hoilauskohtia Miettiin tuotannosta löytyykin kelpo lailla.
Just sellaisia keikkoja (tai niiden komboja!) joiden jälkeen tekee mieli mennä kiittelemään bändejäkin hyvästä menosta, mutta plaaplaa ketään kiinnosta etenkin kun saman sanoman voi myös näpytellä liki puolen vuoden viivellä johonki blogintapaiseen keskeyttämättä sillä hetkellä mitään muuta. Hehkutuksesta on joutunut ajan myötä sitten kärsimään blogin toinen osapuoli, sori!
*Tilannekatsaus aikaan syyskuun jälkeen*
Loppuvuodesta kun mulle tarjoutui sopiva tilaisuus vaihtaa pari sanaa Monta Suoraa Seinää seiskan mulle alunperin antaneen henkilön kanssa, käytin ajan siihen, että jouduin melkein väkisin tunkemaan hänelle setelin kouraan maksuksi/kiitokseksi hyvästä levystä. En kykenisi missään määrin kutsumaan itseäni musiikkifaniksi jos tän tason julkaisun kohdalla alan siivellä eläjäksi ja etenkin kun Miettiin ei vielä tänäkään päivänä olisi varmaan edes osunut kohdalle ilman tuota kaikin puolin randomia heinäkuista päivää. Jos pidät, tue. -kilu✌ //YYKAAHOOVEE/
