Kuukauden kuvat

Pitkästä aikaa KK-postaus, jossa ei puhuta lainkaan vierailla kielillä. Tai no, vielä tänäkin päivänä suomirap saattaa olla joillekin täyttä hepreaa.

Elastinen @ Tampere-talon Sorsapuistosali, Tampere 20.10.2007

Vuosia ennen Vain elämää -sarjan buumia Tampere-talossa järjestettiin A-live nimellä ikärajattomia, päihteettömiä keikkoja, joilla esiintyi nuorison suosikkeja huokeilla lippuhinnoilla. Tämä keikka olisi kustantanut 6€, mutta ystäväni Pertsa meni ja voitti Aamulehden kilpailusta tänne piletit kera fanitapaamisen tapahtumassa soolokeikoilla esiintyneiden Iso-H:n ja Elastisen kanssa. Siellä sitten pönötettiin Fintelligensin ja muiden voittaneiden seurassa kysymyksiä esittäen, samalla kun kuolattiin vieressä olleen herkkuja notkuneen pöydän antimia. Juuri kun ehti innostua sipseistä selvisi kaiken ollleen varattuna illan esiintyjille prkl. Muistan ton eväspöydän paremmin kun itse keikat, jotka nekin meni kyllä ihan messevästi. Tän idea oli varmaan vaan esitellä Elastisen sikkiii six-six-sixpäkkiii!

.

Huijasin, halusin Elaa blogiin sillä ou jeah fanitapaamisen saldoa:

Kilulle!

Tästä onkin hyvä siirtyä juoksepoistyton puoliskoon. -kilu ✌

Fintelligens @ Ruisrock, Turku 7.7.2012

Ruisrockin Rantalavan keikat ovat yleensä kovaa kamaa, eikä tämä gigsi ollut poikkeus. Suomirap ei ollut mulle vielä tässä vaiheessa kovin tuttua huttua, mutta olin fiilistellyt Fintelligenssin Mun tie tai maantie -lättyä kevään ja kesän aikana, joten päätin käydä tsekkaamassa tyyppien livekunnon kun kerran samassa lokaatiossa oltiin. Keikka sijoittui lauantain alkuiltapäivään ja paikalla olisi voinut täten olla enemmänkin jengiä, mutta ihan hyvä soppa saatiin keitettyä siitä huolimatta. Olen todistanut parin viime vuoden aikana useita Elastisen soolokeikkoja, mutta ne eivät ole tehneet samanlaista vaikutusta kuin tämä Ruissin veto. Festarikeikoissa on se hyvä puoli, että settilista on sinkkupainotteinen eli tällainen ei niin syvällisesti asiaan perehtynyt tyyppikin saa juonesta kiinni ja osaa jopa laulaa joissain biiseissä mukana. Mikä boogie sai muistaakseni kaikista setin biiseistä jengiin ylivoimaisesti eniten liikettä ja keikalla vedettiin muutenkin ilahduttavan paljon biisejä Mun tie tai maantie -levyltä. Ei ollenkaan turha reissu siis.

Vuonna 2013 fiilistelin samaisella lavalla ensimmäistä kertaa erästä toista papattajaa ja voin suureksi ilokseni sanoa olevani sillä tiellä edelleen. - juoksepoistytto

Aikaisemmat Kuukauden kuvat merkinnät:
09/2016 Trash McSweeney (The Red Paintings) ft. YYKAAHOOVE
08/2016 Morrissey + The Sounds

07/2016 Karmarock special: Appendix ft. Herra Ylppö + Negative + Lovex + Lapko

06/2016 Touché Amoré + Minä ja Ville Ahonen
05/2016 Sir Mr' Taf + Nightwish
04/2016 Poison The Well x Thursday + Gerard Way

03/2016 Lady Gaga + Venom

02/2016 Strike Anywhere + HIM

01/2016 Katy Perry + H.E.A.T.

12/2015 Negative + Agnostic Front

YYKAAHOOVEE

Festarikesän korkkaus Kaisaniemessä

Cheek @ Radio Aallon kesäkonsertti, Helsinki 12.6.2016

Saavuin Helsinkiin paria tuntia ennen keikkaa ja huvitin bussimatkalla itseäni ajatuksella, että höhöö olisipas läppä jos Kaisaniemeen ei enää mahtuisi sisään. Sitten alkoi viestittely jo alueella olevan kuoman kanssa ja kävi ilmi, että portit oli laitettu ainakin hetkellisesti säppiin JVG:n aikana kovan tungoksen takia. Ääk. Siinä vaiheessa ei kauheasti enää naurattanut ja kipitin Kampista Kaisaniemeen ennätysvauhtia. Portilla oli älytön lössi ihmisiä ja kukaan ei vaikuttanut liikkuvan mihinkään. Isoissa häppeningeissä pyörimisestä on onneksi sen verran kokemusta, että ei muuta kun vanhan keikkaketun taidot käyttöön ja puikkelehtimaan. Jono lähtikin sitten onneksi liikkumaan tosi ripeästi ja olin festarikarsinassa nopeammin kuin uskoinkaan. Sisäänpääsyn jälkeen yritin paikantaa kaveria, tuloksetta. Ryhmää riitti tiuhaan ja maailman ääriin asti, tsiisus. Alueella liikkuminen oli niin hidasta ja turhauttavaa, että päätin lopulta vain etsiä kelvollisen paikan itselleni, että mielenterveys säilyy.

Olen ollut viime kuukaudet livemusan puolesta taas ihan eri sfääreissä, joten henkinen valmistautuminen keikkaan jäi pahasti vaiheeseen. Päässä alkoi kuitenkin surista ja vatsanpohjassa kihelmöidä, kun Luoma pyöräytti uuden ja aika hiton päheän intron soimaan. Se oli siisti sekoitus pääasiassa Alpha Omega -ja Kuka Muu Muka -lättyjen biisejä, täytyy sanoa että toimi! Keikan aloitusbiisiä en kuitenkaan osannut millään levelillä odottaa. Sokka Irti tarjosi toki vauhdikkaan lähdön, mutta itse jäin kyllä vähän telineisiin hämmentymään ja en tainnut olla ainoa. Sitä on jo niin tottunut siihen, että Sokka on about viimeisen kolmen tai neljän biisin joukossa, joten illan biisijärjestys todella yllätti. Seuraavaksi oli vuorossa päräyttävä Kuka Muu Muka ja siihen kyytiin pääsi jo itsekin ihan kivasti messiin.

Alkuvuoden jäähallirundin keikkojen rakenne ja draaman kaari oli muisto vain, sillä keikka oli varsinaista tykitystä ja tuuttausta alusta loppuun. Oli kuitenkin ilahduttavaa, että jäähallirundille Jossua varten kehitelty kovan luokan joraustaitoja vaativa tanssi elää ja voi hyvin, heh! En oikein tiedä enää mitä mieltä olen Tinakenkätytön ja Jossun yhdistelmästä, ne ovat olleet setissä peräkkäin jo aika kauan. Toisaalta samaistun Tinikseen hurjan paljon ja sopiihan se nyt Jaren meininkiin super hyvin, mutta biisin terävin särmä on alkanut vähän hioutua pois ainakin mulle itselleni. Sen tilalle voisi ehkä laittaa vaihteeksi omaa tuotantoa, vaikka harvinaisen hyvä ja kovaa kulutusta kestävä coveri se kyllä on ollut. Lavalla kävi taas paljon spesiaaliporukkaa. Diandra käväisi tuttuun tapaan vetämässä Fiiliksissä-biisin ja Flexaa sai vahvistusta Sannista sekä VilleGallesta. Edellä mainitun kolmikon läsnäolo oli ennalta-arvattavaa, mutta Me Ollaan Ne Part 2 Elastisen, Pete Parkkosen ja muiden heppujen kera tulikin sitten ihan puskista. Todella kiva ylläri, en ollut yhtään ajatellut, että biisiä vedettäisiin Kaisaniemessä.

Keikka venyi vähän yliajalle, mutta eipä tuo haitannut ja olisi sitä tietysti enemmänkin voinut kuunnella. Kiva, että aikataulunatsit olivat jo poistuneet paikalta tässä vaiheessa ja sähköjä ei pistetty poikki muutaman ylimääräisen minuutin takia. Vaikka keikka oli lyhyt, niin kiireen tuntua onnistuttiin välttämään ihmeen hyvin. Timantit On Ikuisia sai väistyä tavanomaiselta paikaltaan, sillä Äärirajoille oli illan viimeinen biisi. Ei yhtään pöllömpi lopetus, kyseinen biisi tuntuu sopivan melkeinpä mihin tahansa kohtaan. Kaikista setin biiseistä Sä Huudat meni tällä kertaa jostain syystä eniten tunteisiin. Kaippa tuo keikkatilanne oli siinä vaiheessa ehtinyt iskeytyä huolella tajuntaan ja festarikesän alkamisen sisäistäminen sai tosi voimakkaat fiilikset nousemaan pintaan. On vaan yksinkertaisesti niin perkeleen siistiä päästä taas fiilistelemään näitä biisejä livenä ja keräämään positiivista energiaa, niin jaksaa taas painaa menemään arjessakin ihan eri tavalla.

Mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea tämän kesän varsinainen festarisetti pitää sisällään. Sitä ihmetelläänkin sitten parin viikon päästä Provinssissa! // YYKAAHOOVEE

- juoksepoistytto

ps. Linkit kaikkiin jäähallirundin keikkarapsoihin löytyvät täältä, mikäli niitä haluaa lueskella!

Miks hidastaa, ei oo hyydytty ennenkää

Tässähän meinaa tulla jo vähän suru puseroon, kun kiertueen loppu alkaa uhkaavasti häämöttämään. Sen kunniaksi onkin aiheellista laittaa vielä vähän isompi vaihde päälle, haudassa ehtii sitten himmailla. Kuvien laadulla ei tässäkään postauksessa voi juhlia, mutta sorry not sorry, koska kämäiset kuvat tarkoittavat yleensä sitä että keikka oli hyvä. 

Cheek @ Jäähalli, Kuopio 12.2.2016

Uumoilin, että Kuopiossa voisi olla ihan kunnollinen boogie ja hallilla olikin kiitettävän pitkät jonot kun tulimme mestoille. Aavistukset osuivat oikeaan, yleisö oli kuin olikin parasta A-ryhmää! Ja oli siellä lavallakin ihan mukiinmeneviä tyyppejä.

Jos edellinen viikonloppu meni jonkun tilapäisen mielenhäiriön kourissa slovareita fiilistellen niin tällä kertaa pääsin taas kunnon party zoneen, ai että. Eikä ollenkaan haitannut, että koko halli oli yhtä innokkaasti mukana. Olen todennut jo aiemmin, että Flexaa on vaan niin törkeän kova biisi, mutta sanonpahan vielä kerran uudestaan! Sitten vielä Makee ja selkee, Liekeissä, Jippikayjei, Me ollaan ne... Voisin luukuttaa noita biisejä maailman tappiin asti. Aika kului jotenkin super nopeasti, kaksi tuntia tuntui suurin piirtein puolelta tunnilta. Sehän nyt tarkoittaa vain sitä, että kivaa oli, mutta silti harmittaa ettei niitä hetkiä voi purkittaa ja viedä mukanaan kotiin.

Tällä kertaa Jenni Vartiainen kävi feattaamassa Kyyneleet. Kuopiossa kun oltiin niin se ei tullut kyllä millään tasolla yllätyksenä, toisin kuin edellisenä viikonloppuna lavalla pyörähtänyt ja jalat alta vienyt kuningatar Chisu. Voisin käydä ryöstöretkellä Jennin vaatekaapilla, mutta artistina tyyppi ei ole koskaan muhun etäisen olemuksensa takia iskenyt. Siinä naisessa ei vain ole yhtään tarttumapintaa. No mutta, ihan kaunis versio saatiin aikaan Kyyneleistä tälläkin kokoonpanolla, ei siinä mitään. Jennin lisäksi messissä olivat tietysti rundin vakioleidit Yasmine Yamajako sekä Sillat aina tunteikkaasti tulkitseva Ilta. Sillat on kivunnut hitaasti mutta varmasti suosikkislovareideni joukkoon, biisi toimii niin hienosti livenä.

Hyvää fiilistä riitti keikan jälkeen ja vielä ei nukuttanut, joten kävimme ensimmäistä kertaa haistelemassa virallisten jatkobileiden meininkiä Kuopion Ilonassa. Itselle keikat ovat ilman muuta aina se The Juttu, mutta kiva, että tällaisetkin bailut on jaksettu jokaisessa keikkakaupungissa järjestää. Ilonassa ainakin oli sen verran paljon porukkaa, että monet tuntuvat tätä järjestelyä arvostavan. Kovin kauaa emme ehtineet hillua, koska edessä oli aikainen herätys.

Cheek @ Hakametsän jäähalli, Tampere 13.2.2016

Herätyskello pirisi 07.00 ja siitä sitten onnibusseiltiin Tampesteriin neljän tunnin yöunien voimin. Ylivoimaisesti paras juttu Tampereen keikasssa oli se, että kotiin oli jonkun perus 500 kilometrin sijasta about kuuden kilsan matka. Kerrassaan mukavaa vaihtelua. Hakametsässä taidettiin repäistä tähän mennessä kiertueen pisin jonotus ja olipa muuten pitkästä aikaa helvetin kylmä, brrr. Rollon ja Oulun ilmoja odotellessa...

Keikan kulku biisilistoineen alkaa olla jo enemmän ja vähemmän selkärangassa, samoin kiertueleffan vuorosanat, heh. Suurimmalle osalle ihmisistä kiertäminen näyttäytyy järjettömänä puuhana juuri sen takia, että "sehän on se ihan sama show viikonlopusta toiseen". Huoh. On periaatteessa, mutta käytännössä ei sinne päinkään, koska jokainen keikka on erilainen and all that jazz. Siitä huolimatta tutun käsikirjoituksen ajoittainen rikkominen on tervetullutta ja tällä kertaa saatiin makoisa ylläripylläri. Elastinen tuli keikan alkupuolella vetämään Jaren kanssa Profeetat, olipa siistiä ja täysin odottamatonta, jee! Ylläribiisistä sai vielä vähän lisävirtaa riehumiseen ja loppukeikka meni tuttuun tapaan heiluen.

Savolaiset olivat ottaneet homman niin mallikkaasti haltuun, että toivoin ettei oma kotikaupunkini jäisi ihan totaalisesti kalakukkojen jalkoihin. Kävi ilmi, että kyllä me tamperelaisetkin osataan, mutta Kuopio-levelille ei ylletty vaikka kiitettävää hurmosta oli ilmassa. Chekkonen tosin lähti aiiika kivasti, joka nyt on vain ja ainoastaan aiheellista kun kyseisen biisin ensiesitys sattui olemaan Blockfesteillä. Olisi lievästi sanottuna hävettänyt, jos kaikki olisivat olleet ihan tuppisuina. Jenni Vartiainen oli mukana täälläkin ja nähtiinpä lavalla taas myös Diandra, joka ei Kuopiossa ollut. Parempi mies ja Keinu olivat tällä kertaa tavallista majesteettisempia häkkyrän noustessa korkeammalle kuin mitä viime aikoina ollaan totuttu näkemään. Hieno ja vangitseva tunnelma.

Kun noiden jatkojenkin makuun kerran Kuopiossa päästiin (ja sunnuntaiaamuna ei tarvinnut herätä seiskalta), niin päätimme pyörähtää sitten myös Fat Ladyssa, kavereiden kesken Fättärissä. Paikka oli melkoisen täynnä ja jumalauta mihin kännimyllytykseen tanssilattialle eksyessään pääsi, huh huh. Pari tuntia saatiin vierähtämään, mutta siinä vaiheessa kun haluaa vetää jokaista polulle osuvaa tuuppijaa ja mongertajaa lättyyn niin on parempi lähteä tutimaan.

Jos viikonlopuista puhutaan niin Hämptön ja Mikkeli pitävät edelleen ykkössijaa, mutta kyllä Kuopion ja Tampereen kombo tulee heti hyvänä kakkosena perässä. Ei hopea ole häpeä ja silleen. Ylihuomenna pakataan toppahousut reppuun mukaan ja otetaan pitkästä aikaa suunnaksi Lappi, oi oi!

- juoksepoistytto

Tarinat aiemmilta AO Tourin keikoilta:
Jyväskylä 5.2.2016 ja Lahti 6.2.2016
Hämeenlinna 29.1.2016 ja Mikkeli 30.1.2016
Lappeenranta 22.1.2016
Helsinki 8.1.2016 ja Turku 9.1.2016

+ yykaahoovee Feisbuuk & Insta