Näytetään tekstit, joissa on tunniste painajainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste painajainen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. elokuuta 2017

POHJALLA 10.6.2017

"Ooh, Sairas T:llä keikka Kouvolassa meikän synttäreinä, sinne! Eiku hetkonen..Pohjalla? Mikäs juttu tää on ..jaa hitosti muitakin, ei taidakaan kiinnostaa."
Ollaanpas heti rehellisiä, maaliskuun loppupuolella kun bongasin tämän Pohjalla spessukeikan ensikertaa Sairas T:n Facebookista, luulin kyseessä olevan soolokeikka sillä Pohjalla -hokemaa olin kuullut siinä vaiheessa tasan sillä yhdellä Saikun keikalla. Delirium -levyltä alkuun vaikeinta oli kuunnella Päättäriltä Päättärille -biisiä sillä siinä on äänessä niin paljon eri tyyppejä ja mua kun ei voi edelleenkään kutsua suomiräpin minkääntasoiseksi kuluttajaksi, niin ajatus kymmenestä jäbästä heilumassa mikkien kanssa lavalla ei ollut se ihanteellisin skenaario.

Ajan kanssa ensin lämpenin Tyhjä Lipas -levylle by Toluhaukat ja sitten erään energisen tuplaajan kovat mainospuheet sai harkitsemaan lähtöä uudestaan. Asioita tapahtui ja yhtäkkiä suunnitelmat olikin harvinaisen selkeät: 10.6. Bar Downtown Kouvola, ei vaihtoehtoja. Tässä yhden tyypin fiilikset iltamista, s'il vous plaît!

POHJALLA SPECIAL @ Bar Downtown Kouvola, 10.6.2017
Hetki ennen lipunmyynnin alkua jonon tiivis tunnelma enteili lupaavaa illalle. Rapussa tarjottiin huikkaa toisille kerta yläkerran juomat piti tuhota ennen alakerran keikkatiloihin valumista. Joillain kyllä jo oli vahvat pohjat alla ilman extrahuikkiakin. Narikan viereiseen loosiin oltiin pystytetty vaatimaton myyntipiste kera mukavat myyntimiehet ja illan ekat kaupat syntyikin heti Klassikot Dekis paidasta ja illan vikat vielä kun Vetelä Helsinki 1 & 2 sekä Liskomies Kuoleman 4 Kättä kassut vaihtuivat massiin. Olisikin ollut aika hienoa jos Katin Tavaran Pohjalla vermeet olisivat ehtineet tälle iltaa! Netistä onneksi saa tilattua.
Aloitusta venaillessa Painajainen kävi vielä vaihtamassa muutaman sanan ja hehkutti miten porukkaa oli reissannut paikalle ympäri Suomen ja Jonestownin perässä peräti Puolasta(!) asti. Mad respect kaikille paikalle saapuneille välimatkoista viis.

LISKOMIES
Liskomies aloitti odotetun illan siinä vaiheessa kun itse taistelin nukahtamispisteen kanssa (terkuin aamuvuorosta Kouvolaan). Puoliksi valveilla olevaan tilaan sopi kyllä kuin nakutettu se mitä oli luvassa. Joko näin jo unta, mutta voisin vaikka vannoa intron tai peräti ekan biisi 30 Sekuntia Puremasta olleen vain matelijan sihinää imitoivaa ääntä. Oli miten oli, Liskomiehen musa hiveli sitä sielun pimeämpää puolta ja ilahdutti huomata ettei usein epäsuotuisana pidettävästä lämppäysslotista ollut tietoakaan kun porukkahan ties näitä biisei! Hail Satan pt. II kunnon mosh-tsipaleena sai mutkin hereille. Monipuolista, propsit!
Kun vikoja vietiin ja Lampun Henki (Solomonin Laulu) spiikattiin suomiräpin pisimpänä biisinä, hetken jo ehdin pelätä jotain yli kymmenen minuutin teosta, mutta sillä viitattiinkiin liki kaksimetrisiin esiintyjiin kun mukaan tuli vielä OD KokemuskinTällainen sopivassa määrin hämäräperäinen setti toimi paljon paremmin, kuin jos ensin olisi pitänyt katsella jotain up beat mikämeininkiii -esitystä. Liskomiehen mystisestä olemuksesta saatiin nauttia vielä myöhemminkin illan pääohjelmassa johon seuraavaksi!

POHJALLA // A-puoli
Sairas T, Painajainen, Silmälappu-Steve aka SLS, OD Kokemus, O'Malley, Toluhaukat (Tolu-J & Sike Da Sinista), Jonestown (Dsmrfn/Deso & Klvni), Köyhä Jonne. "Jos et sä vielä oo tiennyt niin me ollaan se pahamaineinen Pohjalla gang." Joskus ennalta-arvattavuus ei ole pahitteeksi sillä kellekään ei varmasti tullut yllätyksenä miten pakka laitettiin heti sekaisin Liu Kangilla ja jumaleissön miten toimi! Yleisön päässä naksahti heti jotain ja kun siihen lisättiin se uho sekä itsevarmuus mikä tuli päin pläsiä lavan suunnalta, kävi selväksi ettei ne jätkät siellä todellakaan leiki.
Huudit jatkoi tuttuna viisuna ja takasi energiatasojen pysyvän tapissa esiintyjien ja yleisön ruokkien toisiaan puolin ja toisin etenkin kertosäkeen huudatuskohdissa, jolloin ne mikit sojotti auliisti lavalta pois päin. Seuraavaksi tahti tiputettiin setin perustasolle Killa Klikki pt. 2 lähtiessä käyntiin. Tässä vaiheessa alkuhurmoksen jälkeen pystyi hahmottamaan paremmin mitä lavalla oikeasti tapahtui. Käytössä oli neljä mikrofonia joita vuoronperään vaihdeltiin sen mukaan kenen veisu päällimmäisenä kyseessä -toki välillä jaettiin lennosta kaverille kanssa.

Kuulin valtaosan illan aikana esitetyistä kappaleista ensimmäistä kertaa ever. Sieltä joukosta yhdeksi suosikeistani nousi jo kauan netissä elänyt, mutta vasta hiljattain fyysiselle formaatille päätynyt OD Kokemuksen ja O'Malleyn Klassikot Dekis levyn letkeästi rullaava aloitusbiisi Matala Profiili. Siitäpä sitten löyhä aasinsilta siihen miten livetilanteessa, jossa esiintyjämäärään nähdän pienellä lavalla on niin monta eri persoonaa samaan aikaan estraadilla, kaikki ei sieltä jää mieleen samalla tapaa etenkin jos keikkaa seuraavalla ei entuudestaan ole mitään tatsia kyseiseen artistiin. O'Malleyn kohdalla kävi näin ja vasta jälkikäteen tuota levyä kuunnellessa havahduin siihen miten soljuvaa settiä herralta löytyykään.
(kuvat ei sit mene synkassa tekstin kanssa, ainoastaan kumpi setti kyseessä)
SLS ja Rauhassa pt 3 jatkoi letkeetä linjaa. Persoonista kun puhe niin Silmälappu-Steve oli se joka hoiti enemmän sitä yleisön kanssa seurustelua. SLS on semmoinen kirjainyhdistelmä mihin on huomaamatta törmännyt kyllä todella, todella monen eri kappaleen kohdalla.Vaikka joidenkin biisien aikana sanoja piti luntata puhelimen ruudulta, niin ei tätä tullut katsottua millään tapaa kieroon. Parempi vaan, että kerralla kunnolla kun jotain epämääräistä unohdin sanat freestyleä. Seuraavaksi Penaaaaaah huudatuksien saattelemana lavan etureunaan nousi porukan energisin livejäbä Painajainen ja hänen tuotannostaan kuultiin Kuus Jalkaa, joka tallentui myös kameran muistiin
Lavalla pyöri enemmän väkeä mitä Pohjalla porukkaan kuului mikä oli hämmentävää eritoten kaltaiselleni keltanokalle. Esimerkiksi alkuun luulin Deson olevan vain se verellä koristellussa aatamin asussa mukana fiilistelevä frendi, kunnes Jonestown pääsi parrasvaloihin esittäen Köyhä Jonnen kanssa Narkoholistin. Mua sivistettiin, että Deso = Kuristaja (jota kuullut parin biisin verran) jolloin koin ahaa-elämyksen. Ilmankos ne ulkomaalaiset fanittajat kääntävät Jonestownin lyriikkaa kun ei taida olla ihan päiväradion soittolistoille sopivaa matskua.

Kohta setissä oli vuorossa Heil Delirium. "O'Malley saa mun kengät, Klvni saa mun vitun kämpän.." Ei hitto, nythän nää kaikki kenet kappaleessa mainitaan oli ensimmäistä kertaa historiassa siinä samassa livetilanteessa. Miten en ollutkaan tätä aiemmin tajunnut ton kohdan ideaa. Näin tää biisi pitikin kuulla!
Vielä tuli pari kappaleta ennen väliajan koittamista. Tyhjentynyt lava kiilteli rikkoutuneesta lasista, kaatuneista juomista ja varmasti myös hikipisaroista sillä vallitseva tunnelma koko ekan rykäsyn aikana oli kuuma. Hot damn!

POHJALLA // B-puoli
Huilitaoko antoi hyvän sauman käydä haukkaamassa raikasta *köh* "raikasta" ulkoilmaa ja varmistaa nesteytystasapainon säilymisen sopivan kosteana. Tai tehdä kuten minä ja jäädä varmistamaan, että sama hyväksi todettu paikka pysyy seuraavankin koitoksen ajan.
DJ Loasteeze
ODK: Bushido
Toka setti lähti käyntiin rauhallisemmin mikä sopikin siinä vaiheessa jo vähän hitaammin käyvälle yleisölle. SLS:n Vapaat Kädet, jonka biitissä oli inasen lounge-vibaa, yhdistettynä lämpimään valaistukseen loi tuttavallisen jälleennäkemisen fiiliksen. Pidä kädestä, kohta sitä taas mennään. Nyt myös lavalle tuiskeessa pyrkivät frendit ohjattiin ystävällisesti takaisin bäkkäritiloihin, joten tämä toinen puolisko oli selkeämpi siltä osin vaikka nyt jo olikin oppinut erottamaan muusikot muista.
Ennen kaikkea toinen setti piti sisällään odotettuja hetkiä musiikin parissa. Köyhä Jonnen Mä Muutan Mökille Norjaan oli se isoin juttu keikkaseuralleni ja extraspessua tästä teki sen kun mikkiä taas tuupattiin yleisön huulille kappaleen nimeä toistavissa kohdissa. Ainakin siis yksi kohdalle osuneista sai niistä parista sekunnista jotain ikimuistoista mukaansa. Artistin esiintymiset ovat ilmeisesti harvinaisempaa herkkua, joten hän olkoon suomirapin ystävien töyhtökiuru, josta tehtiinkin ensimmäinen havainto Kouvolassa vasta tänä vuonna.
Myös A2 vuoden 2012 kassulta kuultiin keikalla
Toukokuussa tuli pakottava tarve päästä Vaasaan kerta Toluhaukat sekä Sairas T oli buukattu samalle illalle luoden vahvat mahkut kuulla Fataalirata. No juu, mutta siellä se ei mennyt ihan kuin elokuvissa, joten odotukset oli Kouvolassa korkealla. Ei tarvinnut pettyä sillä yleisö oli jälleen ihan täysin messissä ja Loasteezen ammattitaitoon pystyi kyllä luottamaan. Tunnelmat on tallentuneena jokseenkin heiluvalle videokuvalle josta myös filmi meni hetkeksi poikki verta varoessa.
Illan uusista tuttavuuksista eritoten Jonestown alkoi biisi biisiltä pimeine äänimaisemineen kiinnostamaan enemmän. Misantropian saatanan vittu hokemiin osasi helposti yhtyä mylvimään muiden mukana joten en kokenut olevani mikään poser siellä räppifanikansan joukossa. Tokan setin top kolmoseen kipusi Keta Avaruus, jossa kaiken sen tunnelmoinnin kesken Liskomies suoritti hyytäviä black-metalli huutoja erottaen tän kappaleen kyllä täysin muista.
Liskomies
Veripullo piipahti yleisönkin puolella jolloin halukkaat saivat hörppiä ja pulautella verta rinnuksilleen imitoiden Deson tyyliä tai sitten vain ronskisti juoda janoonsa/nälkäänsä. Mulle riitti ihan tarpeeksi ne suihkut mitä kohdalle osui, thänks veri much (he he). Kuuluuko mainitut verellä läträämiset aina heidän keikkojensa sisältöön, en tiedä, mutta toi se tähän oman (odottamattoman?) lisänsä. En voinut olla ajattelematta ulkomailta Jonestownia katsomaan tulleita tyyppejä, saivat totisesti rahoillensa vastinetta.
Koko helahoito alkoi kovat piipussa, mutta kyllä maar loppuun oli vielä jätetty sellaiset järkäleet, että viimeisetkin järjen rippeet poistui kehosta ja juodut juomat hikoiltiin pois. Kuoleman Riitti olisi voinut olla kaikessa komeudessaan ja OD Kokemuksen (hyvässä mielessä) holier-than-thou olemuksen puolesta se setin vika niitti, mutta ei sinne päinkään. Valkoinen Käärme, jumalaut ei armoa, kirvoitti vielä kerran Bar Downtownin komeaan yhteislauluun. Kerta sitä ei ollut vielä tähän mennessä tullut setissä vastaan no surprise there, että Pohjalla Juhannus lopulta sinetöi tämän historiallisen tuplasetin aikaansaaman hurmoksen nättiin vaikkakin jokseenkin erittäin hikiseen pakettiin. Mic drop.
kaksi palaa historiaa T:settilistahaukka
Keikan jälkeen oli vielä varattuna pieni ylläri Pena "Antakaa sponssi!" Painajaiselle, sillä mahtavat/hölmöt -split ideat on tehty toteutettaviksi keikkaetkoillessa. Jos uteliaisuus heräsi käänny Painajaisen instagramin puoleen, joka kannattaa ottaa seurantaan, ihan parhaat stoorit!

The morning after pestessäni hiuksia tahmaisten hanajuomien ja kuivuneen naudanveren muodostamasta pyhästä liitosta, silmiin osui koipiin lavanreunasta muodostuneet mustelmat. Siis olinko just räppi-keikalla, mitä v*ttua? Helvetin hieno ilta! Noihin kolmeen sanaan olisin voinut tiivistää tän koko eepoksen.

Summa summarum, on aika kuumaa kamaa laittaa festeille vetonaulaksi exclusive-spessusettejä, joten nyt isot propsit jokaikiselle henkilölle ken oli tätä järkkäämässä niin, että eka kerta tapahtui klubikeikan muodossa. Uskon tän olleen mieluisampaa myös artisteille, että ensin saa vetää intiimissä tilassa just niille jotka varta vasten tulivat sitä juttua paikalle todistamaan vs ennen setin viemistä isolle lavalle ja ainakin osittain ihan ummikkojen eteen. Tästä kyllä aivan varmasti sai hyvät pohjat Hoodfestin keikkaa varten. Suosittelen saapumaan paikalle, sä et halua missata tätä! -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/


YouTube-soittolista livetaltioinneista keikalta sisältäen; Kuus Jalkaa, Narkoholisti, Mä En Voi Tehdä Väärin + Mä Muutan Mökille Norjaan (klippi), Fataalirata, Pohjalla Kera Ystävien sekä Kuoleman Riitti.

KIITOS!
järjestävä taho & yleisö!

Narkoholisti:
Mä En Voi Tehdä Väärin + Mä Muutan Mökille Norjaan (klippi):
Kuoleman Riitti:

keskiviikko 5. huhtikuuta 2017

Hoo Moilasena Sairas T:n keikalla Suistoklubilla 24.2.2017

Suomen rap-skene on mulle kuin sienimetsä. Tiedostan olemassaolon, mutten laita tikkua ristiin sen eteen, että ottaisin selvää mitkä joukosta kelpaa nautittavaksi saatika lähtisi itse poimimaan sieltä helmiä omalle (levy)lautaselle. Siksi se millä tapaa Sairas T löysi tiensä korvakäytäviini ilahduttaa kovasti ja vaatii astetta pidemmän pohjustuksen ennen varsinaisia keikkameininkejä.
Kaikkihan alkoi osuvasti Suistoklubilta noin kuukautta aiemmin Eevil Stöön keikalta (tuosta + neljästä muusta Stöö-gigsistä tuloillaan yhteismerkintä joskus) kun juttusilleni tulleen asiallisen oloisen tyypin puheissa nousi esille nimi Sairas T. Myös juuri ennen Stöön aloittamista jotkut kehuivat vielä tän samaisen henkilön hupparia ja kun kysyin ketäs tässä edustetaan vastaus kuului: Sairas T. Välissä Stöön setti jonka jälkeen rupattelun jatkuessa toisin kun mulla, hänellä tuntui olevan erittäin hyvin halussa tämä musastaili. Edelleen kuitenki tämä maskin omaava (sillä toki piti siinä ohessa vilkuilla netistäkin) artisti keräsi eniten ylistyssanoja.
Alkoi kiinnostamaan minkälainen musa sai tän Stööfanin intoilemaan noinkin paljon niin mikäs siinä yöbussia venaillessa oli laittaa Delirium -levy soimaan kerta Spotifysta löytyi. Kello 1:18 heti ekan biisin Valkoinen Käärme jälkeen olin positiivisesti yllättynyt miten tää ei ollutkaan yhtään hassumpaa. Samaa rataa jatkoi muutkin biisit kunnes vika kappale Suljetut Ovet hardcorebändi Bloodlandsin fiittauksella tuli täysin puun takaa. Millä järjellä tän ihan randomisti tielle osuneen rap-muusikon levyllä on myös mukana enemmän mullekin tutumpaa musatyyliä!? Levy lähti suorilta toiselle kierrokselle toimittaen matkamusiikin virkaa ja samalla vahvistaen miten Sairas T piti todellakin kokea livenä. Ensimmäinen tilaisuus oli Saikku-hehkutuksien ohessa mainittu Suiston keikka. Lippu oli kyllä jo toisaalle, mutta paristakin syystä olin harkinnut luopuvani kyseisetä piletistä sitä enemmän tarvitsevalle, joten next stop Hämeenlinna.

Sairas T @ Suistoklubi, Hämeenlinna 24.2.2017
Juna kulkee part not. Venailua lopulta 75 minuuttia, onneksi Suisto oli jo käynyt tutuksi eli no panic.
Ensimmäisenä huomio kiinnittyi miten lavalla oli DJ soittamassa musaa, how nice. Kun myös spiikkaukset tuli sieltä käsin ja DJ jäikin koko keikan ajaksi taustavoimiin, myöhemmin meikällle selkeni nimen lisäksi se, että Loasteeze kuului vähän niin kuin pakettiin. Pari vikaa biisiä ennen keikan alkua sai jengin laulamaan ja jorailemaan mukana ihan kunnolla, joten hyvin valitut lämmittelybiisit. Itse vaikutin olevan ainoa joka kuuli kyseiset veisut ekaa kertaa ja tämä tunne pulpahti uudestaan pintaan pariinkin otteeseen illan aikana.
Yhen Naisen Mies on nerokkain rakkaudenosoituslaulu mikä on vähään aikaan tullut vastaan, kunnes kaikkien tää on huikee/nerokasta ajatusten lomassa kertsin "Pikkumimmit haluu nussii meitsii - ei tuu onnistumaan" loi kauhunsekaisia tunteita siitä millainen yleisö Sairas T:n keikoilla oikein on. Tällä biisillä lähdettiin etenemään ja arvelut naispainotteisesta eturivistöstä osui kyllä nappiin, mutta pahimmat maalailemani kauhuskenaariot toisiaan Saikun huomiosta tapellessa hiuksista kiskovista muijista oli onneksi vain päänsisäistä saippuaoopperaa. Paikalla oli ihan selkeesti musiikista pitäviä ja siitä perillä olevia, hiton kovaakin mukana laulavia kannattajia, hyvä! Mikä parasta, myöhemmin keikalla artistikin oikein otti tän esille. Puoliksi tarkkailijan näkökulmasta tällaisesta tuli tosi hyvä mieli, arvostetaan kun jengi diggaa ja näyttää sen. Hauska oli myös ennen Juna Kulkee Part 2. Sairas T:n tehdessä pienen yleisökyselyn kuka tietää seuraavan biisin taustoiden jo alkaessa hieman soimaan. Eturivissä tiedettiin, of course.
"Älkää tarjotko kokkelii, antakaa mulle leipää" yleisöä hypyttävän Huudit -biisin aikana tuunattu Reissumies-paketti singahti lyriikoihin synkronoituna lavalle. Mietinkin onko näin koskaan tapahtunut ja voila, heti ekalla kertaa tämäkin lisämauste. Mikäs siinä oli leipä kourassa heiluessa. Palautusyritys hieman epäonnstui leipä lavalle -huutelujen alkaessa kantautua pian yleisöstä. Turha vastustaa ja siitä sopivasti päästiinkin seuraavaksi hieman rauhallisempiin tunnelmiin Mätänen -kappaleen pätkäistyn version voimin. Huomio oli kiinnittynyt siihenkin miten Loasteeze mukaan lukien tää koko kolmen koplan livetiimi eli käsielein mukana lyriikoissa. Hieman erilaista mihin on Stöön keikoilla tottunu.
Minähän en siis todellakaan a) muista missä järjestyksessä kappaleet kulki b) mitä kaikkia Deliriumin ulkopuolisia varmuudella kuultiin. Paitsi Nettokävely Saved My Life ja tänkin muistan vain mukana olleen hokeman takia ja koska tämä kappale aiheutti huomattavan reaktion yleisössä. Neverhöörd, vaikka again jälkikäteen opin tämän olevan SE biisi minkä jengi Sairas T:ltä tietää jos jotain. Olin kuulevinani Toluhaukat nimen ja veikkaisin Fataali Rata olleen yksi niistä mitä kuulin keikan aikana ensimmäistä kertaa [*muoks* kysyin Painajaiselta ja tää keissi meni kyl ihan metsään. Huppista! Kova biisi anycase] Sairas T:n tuplaajana lavalla heiluu Painajainen ja hänen tuotannostaan Vitun Hipit on toinen vahva veikkaus. Jep, lukitsen vastaukset. (Saa korjata jos tätä eksyy lukemaan joku paikalla ollut, heh)  Jo mainittujen lisäksi keikalla sai swayy Varjoissa letkeeseen tahtiin sekä koittaa komppaa jotain laineja henk koht. odotetuimpien joukossa olleiden Valkoinen Käärme, minkä niiiin luulin aloittavan keikan, sekä oikeutetusi loppuhuipennukseksi säästetyn Heil Deliriumin mukana. Päälle vielä hieman matalalentoiseksi jäänyt stage dive attempt. Toki kun tämä oli ainoa ei tuulta alleen saanut keissi keikan aikana niin voi sekä yleisö että esiintyjät olla kyllä tyytyväisiä.
Se miten Suistolta linja-autoasemalle kulkiessa bongattu tarrajäänne liittyi keikkaan hymyilytti sekin.
Hetkonen, mitä tässä meni, joku puoli tuntia? Siltä ainakin tuntui ja teki mieli kysyä vierustoverilta oliko tää nyt oikeesti tässä. Epäuskoisena katsoin kelloa ihan senkin takia, että nyt ehti pykälää aikaisemmalla bussilla himaan. Punk-keikan mittainen setti, aika kuluu nopeasti kun on kivaa ja niin paljon uutta ammennettavaa. Tuskin ehdin saada takkia päälle kuin Takkinen ilmestyi lavan sivuun poseeraamaan halukkaiden kanssa kuvissa ja ties mitä muuta. Arvostan. Sitä kyllä en yleisön puolelta kun joku kovis omin lupinensa loikki bäkkärille keikan loputtua. Tässäkin tapauksessa kun artistia selkeästi voisi kuvailla faniystävälliseksi niin ei kannata pilata hyvää juttua huonoilla käytöstavoilla, vaan kunnoittaa myös esiintyjien omaa tilaa, tsk tsk. Vikat fiilikset: pitää todellakin nähdä uudestaan. -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/


Ps. Poislukien Eevil Stöö +liittyvät julkaisut, Delirium on eka kotimaisen rap-artistin levy jonka oon hommannut sitten 2011. Jos pidät, niin tue jos suinkin kykenet!
                     
Kiitos
+Suiston väki ym!
+tietty tää "Stööfani" :)

Yhen naisen mies:
Mätänen: