Näytetään tekstit, joissa on tunniste kouvola. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kouvola. Näytä kaikki tekstit

tiistai 8. elokuuta 2017

POHJALLA 10.6.2017

"Ooh, Sairas T:llä keikka Kouvolassa meikän synttäreinä, sinne! Eiku hetkonen..Pohjalla? Mikäs juttu tää on ..jaa hitosti muitakin, ei taidakaan kiinnostaa."
Ollaanpas heti rehellisiä, maaliskuun loppupuolella kun bongasin tämän Pohjalla spessukeikan ensikertaa Sairas T:n Facebookista, luulin kyseessä olevan soolokeikka sillä Pohjalla -hokemaa olin kuullut siinä vaiheessa tasan sillä yhdellä Saikun keikalla. Delirium -levyltä alkuun vaikeinta oli kuunnella Päättäriltä Päättärille -biisiä sillä siinä on äänessä niin paljon eri tyyppejä ja mua kun ei voi edelleenkään kutsua suomiräpin minkääntasoiseksi kuluttajaksi, niin ajatus kymmenestä jäbästä heilumassa mikkien kanssa lavalla ei ollut se ihanteellisin skenaario.

Ajan kanssa ensin lämpenin Tyhjä Lipas -levylle by Toluhaukat ja sitten erään energisen tuplaajan kovat mainospuheet sai harkitsemaan lähtöä uudestaan. Asioita tapahtui ja yhtäkkiä suunnitelmat olikin harvinaisen selkeät: 10.6. Bar Downtown Kouvola, ei vaihtoehtoja. Tässä yhden tyypin fiilikset iltamista, s'il vous plaît!

POHJALLA SPECIAL @ Bar Downtown Kouvola, 10.6.2017
Hetki ennen lipunmyynnin alkua jonon tiivis tunnelma enteili lupaavaa illalle. Rapussa tarjottiin huikkaa toisille kerta yläkerran juomat piti tuhota ennen alakerran keikkatiloihin valumista. Joillain kyllä jo oli vahvat pohjat alla ilman extrahuikkiakin. Narikan viereiseen loosiin oltiin pystytetty vaatimaton myyntipiste kera mukavat myyntimiehet ja illan ekat kaupat syntyikin heti Klassikot Dekis paidasta ja illan vikat vielä kun Vetelä Helsinki 1 & 2 sekä Liskomies Kuoleman 4 Kättä kassut vaihtuivat massiin. Olisikin ollut aika hienoa jos Katin Tavaran Pohjalla vermeet olisivat ehtineet tälle iltaa! Netistä onneksi saa tilattua.
Aloitusta venaillessa Painajainen kävi vielä vaihtamassa muutaman sanan ja hehkutti miten porukkaa oli reissannut paikalle ympäri Suomen ja Jonestownin perässä peräti Puolasta(!) asti. Mad respect kaikille paikalle saapuneille välimatkoista viis.

LISKOMIES
Liskomies aloitti odotetun illan siinä vaiheessa kun itse taistelin nukahtamispisteen kanssa (terkuin aamuvuorosta Kouvolaan). Puoliksi valveilla olevaan tilaan sopi kyllä kuin nakutettu se mitä oli luvassa. Joko näin jo unta, mutta voisin vaikka vannoa intron tai peräti ekan biisi 30 Sekuntia Puremasta olleen vain matelijan sihinää imitoivaa ääntä. Oli miten oli, Liskomiehen musa hiveli sitä sielun pimeämpää puolta ja ilahdutti huomata ettei usein epäsuotuisana pidettävästä lämppäysslotista ollut tietoakaan kun porukkahan ties näitä biisei! Hail Satan pt. II kunnon mosh-tsipaleena sai mutkin hereille. Monipuolista, propsit!
Kun vikoja vietiin ja Lampun Henki (Solomonin Laulu) spiikattiin suomiräpin pisimpänä biisinä, hetken jo ehdin pelätä jotain yli kymmenen minuutin teosta, mutta sillä viitattiinkiin liki kaksimetrisiin esiintyjiin kun mukaan tuli vielä OD Kokemuskin. Tällainen sopivassa määrin hämäräperäinen setti toimi paljon paremmin, kuin jos ensin olisi pitänyt katsella jotain up beat mikämeininkiii -esitystä. Liskomiehen mystisestä olemuksesta saatiin nauttia vielä myöhemminkin illan pääohjelmassa johon seuraavaksi!

POHJALLA // A-puoli
Sairas T, Painajainen, Silmälappu-Steve aka SLS, OD Kokemus, O'Malley, Toluhaukat (Tolu-J & Sike Da Sinista), Jonestown (Dsmrfn/Deso & Klvni), Köyhä Jonne. "Jos et sä vielä oo tiennyt niin me ollaan se pahamaineinen Pohjalla gang." Joskus ennalta-arvattavuus ei ole pahitteeksi sillä kellekään ei varmasti tullut yllätyksenä miten pakka laitettiin heti sekaisin Liu Kangilla ja jumaleissön miten toimi! Yleisön päässä naksahti heti jotain ja kun siihen lisättiin se uho sekä itsevarmuus mikä tuli päin pläsiä lavan suunnalta, kävi selväksi ettei ne jätkät siellä todellakaan leiki.
Huudit jatkoi tuttuna viisuna ja takasi energiatasojen pysyvän tapissa esiintyjien ja yleisön ruokkien toisiaan puolin ja toisin etenkin kertosäkeen huudatuskohdissa, jolloin ne mikit sojotti auliisti lavalta pois päin. Seuraavaksi tahti tiputettiin setin perustasolle Killa Klikki pt. 2 lähtiessä käyntiin. Tässä vaiheessa alkuhurmoksen jälkeen pystyi hahmottamaan paremmin mitä lavalla oikeasti tapahtui. Käytössä oli neljä mikrofonia joita vuoronperään vaihdeltiin sen mukaan kenen veisu päällimmäisenä kyseessä -toki välillä jaettiin lennosta kaverille kanssa.

Kuulin valtaosan illan aikana esitetyistä kappaleista ensimmäistä kertaa ever. Sieltä joukosta yhdeksi suosikeistani nousi jo kauan netissä elänyt, mutta vasta hiljattain fyysiselle formaatille päätynyt OD Kokemuksen ja O'Malleyn Klassikot Dekis levyn letkeästi rullaava aloitusbiisi Matala Profiili. Siitäpä sitten löyhä aasinsilta siihen miten livetilanteessa, jossa esiintyjämäärään nähdän pienellä lavalla on niin monta eri persoonaa samaan aikaan estraadilla, kaikki ei sieltä jää mieleen samalla tapaa etenkin jos keikkaa seuraavalla ei entuudestaan ole mitään tatsia kyseiseen artistiin. O'Malleyn kohdalla kävi näin ja vasta jälkikäteen tuota levyä kuunnellessa havahduin siihen miten soljuvaa settiä herralta löytyykään.
(kuvat ei sit mene synkassa tekstin kanssa, ainoastaan kumpi setti kyseessä)
SLS ja Rauhassa pt 3 jatkoi letkeetä linjaa. Persoonista kun puhe niin Silmälappu-Steve oli se joka hoiti enemmän sitä yleisön kanssa seurustelua. SLS on semmoinen kirjainyhdistelmä mihin on huomaamatta törmännyt kyllä todella, todella monen eri kappaleen kohdalla.Vaikka joidenkin biisien aikana sanoja piti luntata puhelimen ruudulta, niin ei tätä tullut katsottua millään tapaa kieroon. Parempi vaan, että kerralla kunnolla kun jotain epämääräistä unohdin sanat freestyleä. Seuraavaksi Penaaaaaah huudatuksien saattelemana lavan etureunaan nousi porukan energisin livejäbä Painajainen ja hänen tuotannostaan kuultiin Kuus Jalkaa, joka tallentui myös kameran muistiin
Lavalla pyöri enemmän väkeä mitä Pohjalla porukkaan kuului mikä oli hämmentävää eritoten kaltaiselleni keltanokalle. Esimerkiksi alkuun luulin Deson olevan vain se verellä koristellussa aatamin asussa mukana fiilistelevä frendi, kunnes Jonestown pääsi parrasvaloihin esittäen Köyhä Jonnen kanssa Narkoholistin. Mua sivistettiin, että Deso = Kuristaja (jota kuullut parin biisin verran) jolloin koin ahaa-elämyksen. Ilmankos ne ulkomaalaiset fanittajat kääntävät Jonestownin lyriikkaa kun ei taida olla ihan päiväradion soittolistoille sopivaa matskua.

Kohta setissä oli vuorossa Heil Delirium. "O'Malley saa mun kengät, Klvni saa mun vitun kämpän.." Ei hitto, nythän nää kaikki kenet kappaleessa mainitaan oli ensimmäistä kertaa historiassa siinä samassa livetilanteessa. Miten en ollutkaan tätä aiemmin tajunnut ton kohdan ideaa. Näin tää biisi pitikin kuulla!
Vielä tuli pari kappaleta ennen väliajan koittamista. Tyhjentynyt lava kiilteli rikkoutuneesta lasista, kaatuneista juomista ja varmasti myös hikipisaroista sillä vallitseva tunnelma koko ekan rykäsyn aikana oli kuuma. Hot damn!

POHJALLA // B-puoli
Huilitaoko antoi hyvän sauman käydä haukkaamassa raikasta *köh* "raikasta" ulkoilmaa ja varmistaa nesteytystasapainon säilymisen sopivan kosteana. Tai tehdä kuten minä ja jäädä varmistamaan, että sama hyväksi todettu paikka pysyy seuraavankin koitoksen ajan.
DJ Loasteeze
ODK: Bushido
Toka setti lähti käyntiin rauhallisemmin mikä sopikin siinä vaiheessa jo vähän hitaammin käyvälle yleisölle. SLS:n Vapaat Kädet, jonka biitissä oli inasen lounge-vibaa, yhdistettynä lämpimään valaistukseen loi tuttavallisen jälleennäkemisen fiiliksen. Pidä kädestä, kohta sitä taas mennään. Nyt myös lavalle tuiskeessa pyrkivät frendit ohjattiin ystävällisesti takaisin bäkkäritiloihin, joten tämä toinen puolisko oli selkeämpi siltä osin vaikka nyt jo olikin oppinut erottamaan muusikot muista.
Ennen kaikkea toinen setti piti sisällään odotettuja hetkiä musiikin parissa. Köyhä Jonnen Mä Muutan Mökille Norjaan oli se isoin juttu keikkaseuralleni ja extraspessua tästä teki sen kun mikkiä taas tuupattiin yleisön huulille kappaleen nimeä toistavissa kohdissa. Ainakin siis yksi kohdalle osuneista sai niistä parista sekunnista jotain ikimuistoista mukaansa. Artistin esiintymiset ovat ilmeisesti harvinaisempaa herkkua, joten hän olkoon suomirapin ystävien töyhtökiuru, josta tehtiinkin ensimmäinen havainto Kouvolassa vasta tänä vuonna.
Myös A2 vuoden 2012 kassulta kuultiin keikalla
Toukokuussa tuli pakottava tarve päästä Vaasaan kerta Toluhaukat sekä Sairas T oli buukattu samalle illalle luoden vahvat mahkut kuulla Fataalirata. No juu, mutta siellä se ei mennyt ihan kuin elokuvissa, joten odotukset oli Kouvolassa korkealla. Ei tarvinnut pettyä sillä yleisö oli jälleen ihan täysin messissä ja Loasteezen ammattitaitoon pystyi kyllä luottamaan. Tunnelmat on tallentuneena jokseenkin heiluvalle videokuvalle josta myös filmi meni hetkeksi poikki verta varoessa.
Illan uusista tuttavuuksista eritoten Jonestown alkoi biisi biisiltä pimeine äänimaisemineen kiinnostamaan enemmän. Misantropian saatanan vittu hokemiin osasi helposti yhtyä mylvimään muiden mukana joten en kokenut olevani mikään poser siellä räppifanikansan joukossa. Tokan setin top kolmoseen kipusi Keta Avaruus, jossa kaiken sen tunnelmoinnin kesken Liskomies suoritti hyytäviä black-metalli huutoja erottaen tän kappaleen kyllä täysin muista.
Liskomies
Veripullo piipahti yleisönkin puolella jolloin halukkaat saivat hörppiä ja pulautella verta rinnuksilleen imitoiden Deson tyyliä tai sitten vain ronskisti juoda janoonsa/nälkäänsä. Mulle riitti ihan tarpeeksi ne suihkut mitä kohdalle osui, thänks veri much (he he). Kuuluuko mainitut verellä läträämiset aina heidän keikkojensa sisältöön, en tiedä, mutta toi se tähän oman (odottamattoman?) lisänsä. En voinut olla ajattelematta ulkomailta Jonestownia katsomaan tulleita tyyppejä, saivat totisesti rahoillensa vastinetta.
Koko helahoito alkoi kovat piipussa, mutta kyllä maar loppuun oli vielä jätetty sellaiset järkäleet, että viimeisetkin järjen rippeet poistui kehosta ja juodut juomat hikoiltiin pois. Kuoleman Riitti olisi voinut olla kaikessa komeudessaan ja OD Kokemuksen (hyvässä mielessä) holier-than-thou olemuksen puolesta se setin vika niitti, mutta ei sinne päinkään. Valkoinen Käärme, jumalaut ei armoa, kirvoitti vielä kerran Bar Downtownin komeaan yhteislauluun. Kerta sitä ei ollut vielä tähän mennessä tullut setissä vastaan no surprise there, että Pohjalla Juhannus lopulta sinetöi tämän historiallisen tuplasetin aikaansaaman hurmoksen nättiin vaikkakin jokseenkin erittäin hikiseen pakettiin. Mic drop.
kaksi palaa historiaa T:settilistahaukka
Keikan jälkeen oli vielä varattuna pieni ylläri Pena "Antakaa sponssi!" Painajaiselle, sillä mahtavat/hölmöt -split ideat on tehty toteutettaviksi keikkaetkoillessa. Jos uteliaisuus heräsi käänny Painajaisen instagramin puoleen, joka kannattaa ottaa seurantaan, ihan parhaat stoorit!

The morning after pestessäni hiuksia tahmaisten hanajuomien ja kuivuneen naudanveren muodostamasta pyhästä liitosta, silmiin osui koipiin lavanreunasta muodostuneet mustelmat. Siis olinko just räppi-keikalla, mitä v*ttua? Helvetin hieno ilta! Noihin kolmeen sanaan olisin voinut tiivistää tän koko eepoksen.

Summa summarum, on aika kuumaa kamaa laittaa festeille vetonaulaksi exclusive-spessusettejä, joten nyt isot propsit jokaikiselle henkilölle ken oli tätä järkkäämässä niin, että eka kerta tapahtui klubikeikan muodossa. Uskon tän olleen mieluisampaa myös artisteille, että ensin saa vetää intiimissä tilassa just niille jotka varta vasten tulivat sitä juttua paikalle todistamaan vs ennen setin viemistä isolle lavalle ja ainakin osittain ihan ummikkojen eteen. Tästä kyllä aivan varmasti sai hyvät pohjat Hoodfestin keikkaa varten. Suosittelen saapumaan paikalle, sä et halua missata tätä! -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/


YouTube-soittolista livetaltioinneista keikalta sisältäen; Kuus Jalkaa, Narkoholisti, Mä En Voi Tehdä Väärin + Mä Muutan Mökille Norjaan (klippi), Fataalirata, Pohjalla Kera Ystävien sekä Kuoleman Riitti.

KIITOS!
järjestävä taho & yleisö!

Narkoholisti:
Mä En Voi Tehdä Väärin + Mä Muutan Mökille Norjaan (klippi):
Kuoleman Riitti:

maanantai 18. tammikuuta 2016

Joka keikalla mua vituttaa sun naama // osa 2.

Kilun 2015 Pää Kii-överit oksennuspostaus osa 2/3.

Seuraavaksi luvassa on ihan täysin vain reissupäiväkirjaa ja mitä fiiliksiä keikoista jäi. Tarkkoja biisi-biisiltä keikka-analyyseja on turha odottaa. Mut jees, tämä merkintä kulkee reittiä Helsinki-Vaasa-Kokkola-Helsinki-Turku-Helsinki-Joensuu-Kouvola.

23.4. Bar Loose, Helsinki (+Maailmanlopun tyttö & hyeenat, Seksihullut)
Eka Helsigin keikka ja kovat odotukset vaikka olisi pitänyt heti tajuta ottaa huomioon, että torstai ja lipun hinta suht kova. Tältä keikalta jäi mieleen lähinnä miten huikee Seksihullut oli ja miten väljää Pää Kiin aikana tuolla olikaan. Joku ihana randomi sentään tuli mukaan mun ja Pertsan spur of a moment pieni piiri pyörii koreografiaan Nyt skipataan kahvit kertsin aikana. Pertsa huuteli encoressa toiveikkaana Kytänsoittajien Sokka Irti -kipaleen perään, mutta se ei ollut kaikilla hallussa joten se äänköör toppas siihen.

29.5. Hullupullo, Vaasa (+Vanity Nation)
Toukokuun puolivälissä Pää Kiillä oli harvinainen viisi keikkaa neljässä päivässä putki. Tämä kiertuepätkä silmissä kiiluen olin jo esittänyt alustavat kesälomatoiveet intoillen esim epäterveellisen paljon Parkanossa käymisestä. Kuinka ollakaan samalle viikolle kuitenkin osui kerran elämässä tilaisuus toteuttaa meikän tähän asti pitkäaikaisin livemusaan liittyvä unelma, joten Pää Kii addiktoituminen jäi pienelle paussille. Vaasan saavuin sitten suoraan, siis todellakin suoraan tolta pieneltä interventiolta. Vuorokausi lentokoneessa ja yö casa Helsinki-Vantaan lentoaseman penkeillä viettäen oli hyvä lähteä päihittämään jet-laggia 24/7 valoisaan Suomeen.

Lämppäri soitti Sonic reducerin. Kymmenisen minuuttia ennen Pää Kiin keikan alkua joku humaltunut nuori poika tuli kyselemään millaista musiikkia Pää Kii soittaa. Mikään ei toivota yhtä tervetulleeksi takaisin kuin ekat päälle kaatuneet kaljat siinä 15 sekunnin sisään keikan alkamisesta. Vaasa oli humaltunut ja lattiasta päätellen olin edelleen keskellä sademetsää. En muista millon viimeksi sain olla yhtä paljon nostelemassa jengiä takaisin jaloilleen kuin mitä tällä keikalla. Kaiken kaatuilun keskellä vallitsi horisontaalista letkajenkkaa muistuttavat kaveripiirit joihin tällaisella sooloilijalla ei ollut asiaa, snif yhyy all by myself mut kuitenkaan en. Onneksi aamulla sai hyvin nukutun yön jälkeen syödä suruun vadillisen karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Hyvä olla selkä!

30.5. Kokkola, West Coast Billiard
Vaasan tiiviiden kaveriletkojen jälkeen Kokkolassa oli ihan eri meno kun täällä pääsi varkain mukaan toisten riveihin. Nyt sen pogoilevan jengin määrä ei ollut ehkä yhtä riittoisaa läpi setin, mutta silti tää keikka veti näistä kahdesta sen pidemmän korren hilpeämmän yleistunnelman takia. Keikkojen jälkeiset discojumputukset on aina yhtä nihkeitä, mutta näin hauskan keikan jälkeen sitäkin paskaa kestää sen hetken ja eipä haittannut se myöhässä oleva yöjunakaan. Pienempi kuin merkit kertokoot sen: Pää Kiii <3<3<3

11.7. On The Rocks, Helsinki (+Hunters)
Levykiska oli auki! Mukaan lähti uusi paita ja juuri julkaistu seiskatuumainen. Napattuani seiskan kioskinpitäjä mainitsi miten olisi kyllä myös värillistä versiota tarjolla. Musta musta oli just hyvä, mutta olihan tuo huomaavaista. Otto-mania oli vahvasti läsnä herran noustessa lavalle ja hitto alkaako tässä itsekin hieman jo nyökkäilemään hyväksyvästi näille fiittauksille kun aiemmin reaktiot on ollut päinvastaisia. Tän keikan ekat 30 min löytyy youtubesta, joskin sellaiseta kulmasta kuvattuna mistä ei välity se parhain meno. Ihan hauska kuitenkin laittaa taustalle pyörimään, joten turha tässä jauhaa keikasta sen enempää, go check it out for yourself.

30.7. Klubi, Turku (+Night Lives, Tryer)
Australia-serkun visiitti osui just tälle ajankohtaa, joten mikäs sen mukavampaa kuin houkutella mukaan kuuntelemaan mikä siansaksa saa Suomi-serkun eniten sekaisin. Sanoitukset on Pää Kiin vahvimpia puolia, mutta vaikkei niistä sanaakaan ymmärtäisi jäljelle jää kuitenkin se tanssittavuus, joten eturiviin ja tukka heilumaan! Artisti tarjosi yhdelle jäbälle parikin kaljaa keikan aikana ja kirkaspullo kiersi kans yleisössä. Muutaman naaman tunnistin On The Rocksin keikalta myöskin paikalla, hyvä te! Täällä lanseerattii hyvät ja huonot uutiset -välispiikki joka edellen voi hyvin niillä ei Otollisilla illoilla. Jatkoi linjaa perushyvä Pää Kii keikka.
paska kuva, mut Endstand-logo!
Mikäli yykaahoovee olisi ollut jo tässä vaiheessa pystyssä, illan ekoille bändeille olisi tullut oma lämppäribisnes-postaus. Pikaversio: Night Lives - thumbs up, toivottavasti näkis toistekin! Tryer yllätti loppusetin feat. Janne Tamminen Endstand-pläjäyksellä, energistä!

7.8. Lepakkomies, Helsinki (+The Fuckmes, Jätä Jämät)
Tämä oli kesäkuussa sairastapauksen johdosta perutun keikan korvaava ilta, jonka olemassaolon huomasin vasta samana päivänä noin pari tuntia ennen sopivan bussin lähtöä. Alkuperäinen ilta ei olisi omalla kohdalla onnistunut, joten tämä oli muchos gut. Kahden viimeisimmän keikan kulkiessa kultaista keskitietä tää sujahti salamana top-keikkojen joukkoon. Tupa täynnä, hyvät lämppärit, hauskaa, hikistä, riehakasta, vielä kerran hikistä = kestovirne kun on vaan niin hemmetin kivaa! Täällä ylittyi ne Helsinki-keikoille laittamani odotukset. Uu jeah.

Jos joku ottaisi asiakseen mennä Pää Kiin jokaiselle Helsingin keikalle vuoden ajan, oli kyseessä festari tai mikä tahansa niin niitä keikkoja kertyisi aika varmasti yli kymmenen alta aika yksikön. Se miten paljon kaikki nämä tähänastiset hesa..eeh sori stadikeikat toisistaan olivat jo eronneet, niin Pää Kiin pääkaupunkiseudun kuulijakunta selvästikin käy keikoilla valikoidusti -varmasti muutamia vakikasvopoikkeuksia lukuunottamatta.Tietty kun jossain välissä se alle kybän Lepiskeikka taas bändille tulee niin miksi vaivautua maksamaan liki kaksinkertainen hinta nähdä poppoo Loosessa? Ellei ole meikä heh heh.

21.8. Kerubi, Joensuu (+Nuoret Sankarit)
Sarjassa ne, lainausmerkit, hyvät ideat jotka pakko toteuttaa. Aamuvuorosta suoraan suunnaksi Joensuu ja paraatipaikalla keskiyön hujakoilla eli hyvin ehti nähdä lämppärinkin. Kuvittelin keikkapaikan paljon intiimimmäksi, joten kaikki se tila tuli ihan puun takaa. Onneksi se osattiin ottaa hyvin haltuun ja parin ekan kappaleen aikana vaikutti siltä, että jengin juomat vain lentelivät kaaressa. Tästä sain neronleimauksen: jos haluaa välttyä pahimmilta hanajuomapommeilta kannattaa olla suosiolla alkuun vähän sivumalla sillä parin ekan biisin aikana tuopeista ehtii läikkyä ne ylimääräiset pois. Mun piti pitää etäisyyttä kerta töistä-keikalle-töihin-keikalle kuvio oli kesken, muuuutttta Kylän pahalla puolella vaan vetää mukaansa ja tällä tasapainokyvyllä varustetun suoraan sinne lattian tasolle. Hyvin menee!
Keikan jälkeen soi hyvää musiikkia - tosin harmillisen vähän aikaa sillä disco jyräsi päälle. Lämppäri oli nimensä veroinen joten discomusassa kärvistely ja yökukkuminen vaihtuikin hyvään seuraan ja musaan. Tämä käänne juontaa juurensa Jyväskylään ja Pää Kiin helmikuiselle Free Timen keikalle, kaikenmoista.

22.8. Downtown, Kouvola (+Nervous System)
Tänne sitten vuorostaan suoraan sieltä iltavuorosta. En ikinä ennen ollut käynyt Kouvolassa joten tää oli ihan must! Asemalle saapuessa tervetuloa Kouvolaan kyltti näytti kuitenkin petollisen tutulta ja pian palasikin mieleen, että katos kehveliä onhan täällä ennenkin pyöritty. Sentään eri keikkapaikka, jossa mun mukamas nerokas oivallus setin alkupään ja juomien suhteen otti samantien köniinsä kun täällä ei hommat startannutkaan samaan tapaan mitä Joensuussa. Olin myös näkevinäni pari henkilöä, jotka pitelivät sormiaan korvissa?? Ei tänne tultu tapittamaan, menoks perskeles! Täällä sai todistella vaikuttavia drink-express suorituksia kun kaverit piti huolta ettei eturiviläisiltäkään loppuneet kostuttavat. Joku hyväntuulisesti juopunut kysyi multakin haluanko loput jostain juomasta jonka ilmeisesti olin vahingossa kumonnut tiiviin tunnelman lomassa, oops. Settilistasta nappasin kuvan keikkapaikan ulkopuolella. Pariskunnan kauniimman sukupuolen edustaja oli toivonut settilistaa muistoksi illasta ja jätkäkaveri hoiti sitten homman kotiin. Hauska!
On koluttu perushyviä keikkoja ja sitten niitä joissa on lisäksi vielä sitä JOTAIN. Tää oli niitä iltoja ja vaikka mulla alkaa tässä vaiheessa keikkamuistot puuroutua keskenään, millä keikalla kuultiin Pohjasakkaa ja millä ei, niin aina kuitenkin muistaa sen perusfiiliksen mikä illalta jäi. Uusiksi Kouvolaan siis kiitos.

*
Ei kyllästymisen merkkejä havaittavissa!! Vielä kolmas osio 2015 vuoden Pää Kii keikoista tuloillaan jossain välissä. Eka osa *klik*. Uusia reissuja odotellessa!! yykaahoovee naamat / insta -kilu ✌

Kouvola dreamin'