Festarikesä on kuumimmillaan ja on ollut suoraan sanottuna vaikea pysyä oman itsensä perässä. Tie kuljetti heinäkuussa Kuopion Viinijuhlille, Kainuun Musiikkijuhlille, Ilosaarirockiin, oman kotikylän pippaloihin eli Tammerfesteille, Pipefesteille sekä Meripäiville. Nostan edellä mainitusta keikkakimarasta esille neljä gigsiä, jotka saivat meikäläisessä ulos eniten riemunkiljahduksia syystä tai toisesta.
Cheek @ Wine Festival, Kuopio 6.7.2016
Provinssirockin megalavan jälkeen Viinijuhlien pienen pieni lava tuntui samaan aikaan absurdilta ja älyttömän ihanalta. Edellisestä klubikeikasta on vierähtänyt jo kunnon tovi, joten kaikki pienemmät ja intiimimmät mestat otetaan ilolla vastaan. Isoilla lavoilla tapahtuu aina niin paljon, että kaikkea ei välttämättä ehdi seurata. Kuopion lava oli niin mini, että pyrot eivät olleet käytössä ja se oli vain hyvä juttu, koska showhun pääsi syventymään ihan eri tavalla. Tanssijoiden muuvit jäivät Provinssissa korkeahkon ja leveän lavan takia lähes täysin pimentoon, mutta Viinijuhlilla akrobaattista meininkiä pääsi ihmettelemään lähietäisyydeltä. Tämä tanssihomma tuntuu olevan Suomen musamaailmassa nyt jonkin sortin trendi, mutta mikäs siinä kun homma toimii ainakin tässä tapauksessa. Toimivuus perustuu omasta mielestäni siihen, että tanssijat eivät ole jokaisen biisin aikana lavalla pyörimässä vaan tehostamassa tiettyjä biisejä, hyvinä esimerkkeinä Jossu, Me ollaan ne ja Chekkonen. Bändi kuitenkin vie paljon tilaa lavalta, joten jos tanssijat olisivat läsnä jokaisessa biisissä niin yleisnäkymästä tulisi vähän ruuhkainen.
Pelkäsin keikan olevan yleisön osalta jäätävää ördäämistä koska viinijuhlat, mutta en saanut punkkua tai mitään muitakaan rypälejuomia vaaleille farkuilleni, jes. Porukka oli oikeasti kiinnostunut siitä mitä lavalla tapahtuu, jaksoi keskittyä ja bailata mukana. Flexaa oli unohtunut settilistasta, mutta puuttuminen onneksi huomattiin ajoissa ja biisi vedettiin kämmistä huolimatta. Vaikea nostaa mitään yksittäistä rallia suosikiksi tältä keikalta, sillä pieni alue ja intiimi tunnelma veivät täysin mennessään ja jengi säteili kollektiivisesti kuin Naantalin aurinko. Onhan se vuorovaikutus kuitenkin huomattavasti helpompaa molemmin puolin, kun artistin ja yleisön välissä ei ole sitä isoille festareille tyypillistä monen metrin rakoa. Tuntui, että shown näki tavallaan ensimmäistä kertaa, vaikka pohjalla olikin kesäkuinen Provinssin veto. Kokonaisuus on tietysti se tärkein juttu, mutta on mahtavaa päästä tarkkailemaan myös niitä pieniä yksityiskohtia, jotka jäävät isommilla lavoilla jopa kokonaan pimentoon.
Cheek @ Ruisrock, Turku 9.7.2016
Ruisrockin keikka oli mulle henkilökohtaisesti hullu juttu sen takia, että silloin tuli 50 keikkaa täyteen. Erityisen spesiaalin asiasta teki vielä se, että näin Jaren ensimmäistä kertaa livenä juuri Ruississa vuonna 2013. Että tuollainen rajapyykki sattuikin osumaan ihan säkällä juuri samaan paikkaan, mistä homma aikoinaan lähti liikkeelle! Tajuttoman siistiä symboliikkaa kehissä kuulkaas. Mitenköhän tätä keikkaa lähtisi oikein edes kuvailemaan, superlatiivit varmaan loppuisivat kesken. Tietoisuus kymppikeikasta tietenkin vaikutti omaan fiilikseen huomattavasti, mutta uskallan väittää, että Ruissin keikka olisi ollut ilman sitäkin "lisäbuustia" yksi parhaimmista mitä tältä poppoolta olen koskaan nähnyt.
Meininki on tunnetusti niin kuumaa, että lavatkin syttyvät palamaan ja Ruissin päälavasta ei todellakaan jäänyt jäljelle kuin savuava tuhkakasa. Liekeissä, Jippikay jei, Fiiliksissä, Sä huudat, Timantit on ikuisia, Jossu... Siinä joitain täydellisiä hetkiä. Pyrojen liekit grillasivat naamaa ja hiki tuli, mutta ei tullut mieleenkään hidastaa tahtia. Lempparihetkiin lukeutuivat ehdottomasti Mitä tänne jää, Kyyneleet (Jenni Vartianen feattaamassa), Sokka irti sekä kenties koko kesän tykein Me ollaan ne, jota JVG:n jäbät ja Pete Parkkonen tulivat vahvistamaan. Huh huh. Keikasta on jo kohta kuukausi, mutta pelkkä ajatuskin saa vieläkin suupielet nousemaan ylöspäin ja jalat irtautumaan kesäsateen kastelemasta asfaltista.
Cheek @ Ilosaarirock, Joensuu 17.7.2016
Tästä keikasta syntyi keväällä järisyttävä poru Ilosaarihippien keskuudessa. Ilorokki on tapahtumana ihanan rento ja avoin, mutta osaa vakkarikävijöistä leimaa vahva musiikillinen elitismi, joka löyhkää jo kaukaa. Elitisteille ei ole mun maailmassa sijaa ja olin varma, että nillityksestä huolimatta Joensuun Laulurinteellä saadaan aikaan kunnon pläjäys. Keikan alku oli ainakin yllättävä kun jo tutuksi tulleen intron jälkeen alkoivat pauhata Syypää sun hymyyn-biisin alkutahdit. Dj RZYllä olivat tiedostot tainneet mennä vähän sekaisin, mutta raivoisan näpyttelyn ja klikkailun jälkeen homma lähti normaalisti käyntiin. Paitsi että ei lähtenyt. Biisijärjestystä oltiin muutettu niin, että vanha kunnon villitsijä Kuka muu muka aloitti setin ja Äärirajoille olikin vasta kolmas. Alun säädön sokaisemana en tosin edes tajunnut järjestyksen muuttuneen ennen kuin Äärirajoille alkoi. Järkevä muutos kaikin puolin, peukku sille.
Muita yllätyksiä ei koettu, setti jyrisi eteenpäin tutulla kaavalla. Jotain todella komeaa tässä keikassa kuitenkin oli, maailmanluokan boogie isolla ja anteeksipyytelemättömällä asenteella. Tunnelma oli koko keikan ajan todella välitön, vapautunut ja jopa hilpeä. Alkukeikan ohjelmointimokailut tuskin vaikuttivat kenenkään fiilikseen, sillä hymyä tuntui piisaavan sekä lavalla että yleisössä. Oli myös hauska huomata, että kapeakatseisten nillittäjien sijaan uusi sukupolvi oli löytänyt tiensä Ilosaareen ja vaikka yleisöön olisi muutama yrmy eksynytkin, niin festarille tyypilliseen tapaan tapahtumaa edeltävät vouhotukset olivat muisto vain ja päälavan edessä velloi valtava artistin kädestä syövä yleisömeri. Enkä suoraan sanottuna muuta odottanutkaan.
Cheek @ Pipefest, Himos 22.7.2016
Hiphop-festareilla on aina ihan omanlaisensa tunnelma ja Pipefest jäikin juuri sen vuoksi mieleen. Telttalavan kentän jakaminen k18- ja k16-alueisiin oli tosin naurettavin juttu vähään aikaan. Jos joku Pipefestin/Fullsteamin pamppu sattuu lukemaan tätä, niin siirtyminen takaisin kokonaisvaltaiseen k18-meininkiin olisi melkoisen järkevä veto. Jengihän tulee Pipeen nimenomaan bailaamaan ja ottamaan kuppia oikein olan takaa, mitäpä sitä kaunistelemaan. Ryybbääminen hoituu kuitenkin hyvässä ja muita kunnioittavassa hengessä, joten kaikilla on (ainakin teoriassa!) kivaa. K16-puoli ammotti päivän muiden keikkojen aikana lähes tyhjänä, mutta h-hetken lähestyessä sinnekin alkoi onneksi valua porukkaa, vaikka anniskelualue kyllä dominoi huolella.
Kuningas Alkoholi oli siis Himoksen pimenevässä illassa vahvasti läsnä. Keikka muistutti jättimäisiä kotibileitä, jotka olivat riistäytyneet käsistä ja pursusivat yli äyräiden. Eli toisin sanoen oli helvetin hauskaa! Kaikki bailubiisit kuten Liekeissä ja Fiiliksissä pääsivät oikeuksiinsa, porukka nosti tassut ja tuopit kohti taivasta ilman sen kummempia käskyjä. Kyllä räppikansa tietää miten räppikeikoilla kuuluu käyttäytyä! Herkemmätkään biisit eivät kuitenkaan jääneet jalkoihin, vaan niiden aikana vallitsi todella ihana tunnelma. Kyyneleet kuulostaa joka keikalla vain paremmalta ja paremmalta ja lyriikat iskeytyvät aina entistä syvemmälle. Biisi tiivistää täydellisesti omat tuntemukset siitä, minkä takia keikoilla tulee näin tiiviiseen tahtiin ravattua. Huikeasta keikasta saatua adrenaliinipiikkiä ja euforian tunnetta ei voita mikään.
Kaiken kaikkiaan mieletön heinäkuu takana, näitä iltamia kelpaa muistella ja fiilistellä. Vielä olisi ohjelmassa muutama keikka elokuulle, jaksaa jaksaa! // YYKAAHOOVEE
- juoksepoistytto
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joensuu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joensuu. Näytä kaikki tekstit
torstai 4. elokuuta 2016
Alpha Omega Summer Tour: Heinäkuun kovimmat
Tunnisteet:
2016,
alpha omega summer tour,
cheek,
festarikesä2016,
himos,
ilosaarirock,
joensuu,
juoksepoistytto,
kuopio,
kuopio wine festival,
pipefest,
ruisrock,
turku
maanantai 18. tammikuuta 2016
Joka keikalla mua vituttaa sun naama // osa 2.
Kilun 2015 Pää Kii-överit oksennuspostaus osa 2/3.
Seuraavaksi luvassa on ihan täysin vain reissupäiväkirjaa ja mitä fiiliksiä keikoista jäi. Tarkkoja biisi-biisiltä keikka-analyyseja on turha odottaa. Mut jees, tämä merkintä kulkee reittiä Helsinki-Vaasa-Kokkola-Helsinki-Turku-Helsinki-Joensuu-Kouvola.
23.4. Bar Loose, Helsinki (+Maailmanlopun tyttö & hyeenat, Seksihullut)
Seuraavaksi luvassa on ihan täysin vain reissupäiväkirjaa ja mitä fiiliksiä keikoista jäi. Tarkkoja biisi-biisiltä keikka-analyyseja on turha odottaa. Mut jees, tämä merkintä kulkee reittiä Helsinki-Vaasa-Kokkola-Helsinki-Turku-Helsinki-Joensuu-Kouvola.
23.4. Bar Loose, Helsinki (+Maailmanlopun tyttö & hyeenat, Seksihullut)
Eka Helsigin keikka ja kovat odotukset vaikka olisi pitänyt heti tajuta ottaa huomioon, että torstai ja lipun hinta suht kova. Tältä keikalta jäi mieleen lähinnä miten huikee Seksihullut oli ja miten väljää Pää Kiin aikana tuolla olikaan. Joku ihana randomi sentään tuli mukaan mun ja Pertsan spur of a moment pieni piiri pyörii koreografiaan Nyt skipataan kahvit kertsin aikana. Pertsa huuteli encoressa toiveikkaana Kytänsoittajien Sokka Irti -kipaleen perään, mutta se ei ollut kaikilla hallussa joten se äänköör toppas siihen.
29.5. Hullupullo, Vaasa (+Vanity Nation)
Toukokuun puolivälissä Pää Kiillä oli harvinainen viisi keikkaa neljässä päivässä putki. Tämä kiertuepätkä silmissä kiiluen olin jo esittänyt alustavat kesälomatoiveet intoillen esim epäterveellisen paljon Parkanossa käymisestä. Kuinka ollakaan samalle viikolle kuitenkin osui kerran elämässä tilaisuus toteuttaa meikän tähän asti pitkäaikaisin livemusaan liittyvä unelma, joten Pää Kii addiktoituminen jäi pienelle paussille. Vaasan saavuin sitten suoraan, siis todellakin suoraan tolta pieneltä interventiolta. Vuorokausi lentokoneessa ja yö casa Helsinki-Vantaan lentoaseman penkeillä viettäen oli hyvä lähteä päihittämään jet-laggia 24/7 valoisaan Suomeen.
Lämppäri soitti Sonic reducerin. Kymmenisen minuuttia ennen Pää Kiin keikan alkua joku humaltunut nuori poika tuli kyselemään millaista musiikkia Pää Kii soittaa. Mikään ei toivota yhtä tervetulleeksi takaisin kuin ekat päälle kaatuneet kaljat siinä 15 sekunnin sisään keikan alkamisesta. Vaasa oli humaltunut ja lattiasta päätellen olin edelleen keskellä sademetsää. En muista millon viimeksi sain olla yhtä paljon nostelemassa jengiä takaisin jaloilleen kuin mitä tällä keikalla. Kaiken kaatuilun keskellä vallitsi horisontaalista letkajenkkaa muistuttavat kaveripiirit joihin tällaisella sooloilijalla ei ollut asiaa, snif yhyy all by myself mut kuitenkaan en. Onneksi aamulla sai hyvin nukutun yön jälkeen syödä suruun vadillisen karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Hyvä olla selkä!
30.5. Kokkola, West Coast Billiard
Toukokuun puolivälissä Pää Kiillä oli harvinainen viisi keikkaa neljässä päivässä putki. Tämä kiertuepätkä silmissä kiiluen olin jo esittänyt alustavat kesälomatoiveet intoillen esim epäterveellisen paljon Parkanossa käymisestä. Kuinka ollakaan samalle viikolle kuitenkin osui kerran elämässä tilaisuus toteuttaa meikän tähän asti pitkäaikaisin livemusaan liittyvä unelma, joten Pää Kii addiktoituminen jäi pienelle paussille. Vaasan saavuin sitten suoraan, siis todellakin suoraan tolta pieneltä interventiolta. Vuorokausi lentokoneessa ja yö casa Helsinki-Vantaan lentoaseman penkeillä viettäen oli hyvä lähteä päihittämään jet-laggia 24/7 valoisaan Suomeen.Lämppäri soitti Sonic reducerin. Kymmenisen minuuttia ennen Pää Kiin keikan alkua joku humaltunut nuori poika tuli kyselemään millaista musiikkia Pää Kii soittaa. Mikään ei toivota yhtä tervetulleeksi takaisin kuin ekat päälle kaatuneet kaljat siinä 15 sekunnin sisään keikan alkamisesta. Vaasa oli humaltunut ja lattiasta päätellen olin edelleen keskellä sademetsää. En muista millon viimeksi sain olla yhtä paljon nostelemassa jengiä takaisin jaloilleen kuin mitä tällä keikalla. Kaiken kaatuilun keskellä vallitsi horisontaalista letkajenkkaa muistuttavat kaveripiirit joihin tällaisella sooloilijalla ei ollut asiaa, snif yhyy all by myself mut kuitenkaan en. Onneksi aamulla sai hyvin nukutun yön jälkeen syödä suruun vadillisen karjalanpiirakoita ja ruisleipää. Hyvä olla selkä!
30.5. Kokkola, West Coast Billiard
Vaasan tiiviiden kaveriletkojen jälkeen Kokkolassa oli ihan eri meno kun täällä pääsi varkain mukaan toisten riveihin. Nyt sen pogoilevan jengin määrä ei ollut ehkä yhtä riittoisaa läpi setin, mutta silti tää keikka veti näistä kahdesta sen pidemmän korren hilpeämmän yleistunnelman takia. Keikkojen jälkeiset discojumputukset on aina yhtä nihkeitä, mutta näin hauskan keikan jälkeen sitäkin paskaa kestää sen hetken ja eipä haittannut se myöhässä oleva yöjunakaan. Pienempi kuin merkit kertokoot sen: Pää Kiii <3<3<3
11.7. On The Rocks, Helsinki (+Hunters)
Levykiska oli auki! Mukaan lähti uusi paita ja juuri julkaistu seiskatuumainen. Napattuani seiskan kioskinpitäjä mainitsi miten olisi kyllä myös värillistä versiota tarjolla. Musta musta oli just hyvä, mutta olihan tuo huomaavaista. Otto-mania oli vahvasti läsnä herran noustessa lavalle ja hitto alkaako tässä itsekin hieman jo nyökkäilemään hyväksyvästi näille fiittauksille kun aiemmin reaktiot on ollut päinvastaisia. Tän keikan ekat 30 min löytyy youtubesta, joskin sellaiseta kulmasta kuvattuna mistä ei välity se parhain meno. Ihan hauska kuitenkin laittaa taustalle pyörimään, joten turha tässä jauhaa keikasta sen enempää, go check it out for yourself.
Levykiska oli auki! Mukaan lähti uusi paita ja juuri julkaistu seiskatuumainen. Napattuani seiskan kioskinpitäjä mainitsi miten olisi kyllä myös värillistä versiota tarjolla. Musta musta oli just hyvä, mutta olihan tuo huomaavaista. Otto-mania oli vahvasti läsnä herran noustessa lavalle ja hitto alkaako tässä itsekin hieman jo nyökkäilemään hyväksyvästi näille fiittauksille kun aiemmin reaktiot on ollut päinvastaisia. Tän keikan ekat 30 min löytyy youtubesta, joskin sellaiseta kulmasta kuvattuna mistä ei välity se parhain meno. Ihan hauska kuitenkin laittaa taustalle pyörimään, joten turha tässä jauhaa keikasta sen enempää, go check it out for yourself.
30.7. Klubi, Turku (+Night Lives, Tryer)
Australia-serkun visiitti osui just tälle ajankohtaa, joten mikäs sen mukavampaa kuin houkutella mukaan kuuntelemaan mikä siansaksa saa Suomi-serkun eniten sekaisin. Sanoitukset on Pää Kiin vahvimpia puolia, mutta vaikkei niistä sanaakaan ymmärtäisi jäljelle jää kuitenkin se tanssittavuus, joten eturiviin ja tukka heilumaan! Artisti tarjosi yhdelle jäbälle parikin kaljaa keikan aikana ja kirkaspullo kiersi kans yleisössä. Muutaman naaman tunnistin On The Rocksin keikalta myöskin paikalla, hyvä te! Täällä lanseerattii hyvät ja huonot uutiset -välispiikki joka edellen voi hyvin niillä ei Otollisilla illoilla. Jatkoi linjaa perushyvä Pää Kii keikka.
Mikäli yykaahoovee olisi ollut jo tässä vaiheessa pystyssä, illan ekoille bändeille olisi tullut oma lämppäribisnes-postaus. Pikaversio: Night Lives - thumbs up, toivottavasti näkis toistekin! Tryer yllätti loppusetin feat. Janne Tamminen Endstand-pläjäyksellä, energistä!
Australia-serkun visiitti osui just tälle ajankohtaa, joten mikäs sen mukavampaa kuin houkutella mukaan kuuntelemaan mikä siansaksa saa Suomi-serkun eniten sekaisin. Sanoitukset on Pää Kiin vahvimpia puolia, mutta vaikkei niistä sanaakaan ymmärtäisi jäljelle jää kuitenkin se tanssittavuus, joten eturiviin ja tukka heilumaan! Artisti tarjosi yhdelle jäbälle parikin kaljaa keikan aikana ja kirkaspullo kiersi kans yleisössä. Muutaman naaman tunnistin On The Rocksin keikalta myöskin paikalla, hyvä te! Täällä lanseerattii hyvät ja huonot uutiset -välispiikki joka edellen voi hyvin niillä ei Otollisilla illoilla. Jatkoi linjaa perushyvä Pää Kii keikka.
![]() |
| paska kuva, mut Endstand-logo! |
7.8. Lepakkomies, Helsinki (+The Fuckmes, Jätä Jämät)
Tämä oli kesäkuussa sairastapauksen johdosta perutun keikan korvaava ilta, jonka olemassaolon huomasin vasta samana päivänä noin pari tuntia ennen sopivan bussin lähtöä. Alkuperäinen ilta ei olisi omalla kohdalla onnistunut, joten tämä oli muchos gut. Kahden viimeisimmän keikan kulkiessa kultaista keskitietä tää sujahti salamana top-keikkojen joukkoon. Tupa täynnä, hyvät lämppärit, hauskaa, hikistä, riehakasta, vielä kerran hikistä = kestovirne kun on vaan niin hemmetin kivaa! Täällä ylittyi ne Helsinki-keikoille laittamani odotukset. Uu jeah.
Jos joku ottaisi asiakseen mennä Pää Kiin jokaiselle Helsingin keikalle vuoden ajan, oli kyseessä festari tai mikä tahansa niin niitä keikkoja kertyisi aika varmasti yli kymmenen alta aika yksikön. Se miten paljon kaikki nämä tähänastiset hesa..eeh sori stadikeikat toisistaan olivat jo eronneet, niin Pää Kiin pääkaupunkiseudun kuulijakunta selvästikin käy keikoilla valikoidusti -varmasti muutamia vakikasvopoikkeuksia lukuunottamatta.Tietty kun jossain välissä se alle kybän Lepiskeikka taas bändille tulee niin miksi vaivautua maksamaan liki kaksinkertainen hinta nähdä poppoo Loosessa? Ellei ole meikä heh heh.
21.8. Kerubi, Joensuu (+Nuoret Sankarit)
Jos joku ottaisi asiakseen mennä Pää Kiin jokaiselle Helsingin keikalle vuoden ajan, oli kyseessä festari tai mikä tahansa niin niitä keikkoja kertyisi aika varmasti yli kymmenen alta aika yksikön. Se miten paljon kaikki nämä tähänastiset hesa..eeh sori stadikeikat toisistaan olivat jo eronneet, niin Pää Kiin pääkaupunkiseudun kuulijakunta selvästikin käy keikoilla valikoidusti -varmasti muutamia vakikasvopoikkeuksia lukuunottamatta.Tietty kun jossain välissä se alle kybän Lepiskeikka taas bändille tulee niin miksi vaivautua maksamaan liki kaksinkertainen hinta nähdä poppoo Loosessa? Ellei ole meikä heh heh.
21.8. Kerubi, Joensuu (+Nuoret Sankarit)
Sarjassa ne, lainausmerkit, hyvät ideat jotka pakko toteuttaa. Aamuvuorosta suoraan suunnaksi Joensuu ja paraatipaikalla keskiyön hujakoilla eli hyvin ehti nähdä lämppärinkin. Kuvittelin keikkapaikan paljon intiimimmäksi, joten kaikki se tila tuli ihan puun takaa. Onneksi se osattiin ottaa hyvin haltuun ja parin ekan kappaleen aikana vaikutti siltä, että jengin juomat vain lentelivät kaaressa. Tästä sain neronleimauksen: jos haluaa välttyä pahimmilta hanajuomapommeilta kannattaa olla suosiolla alkuun vähän sivumalla sillä parin ekan biisin aikana tuopeista ehtii läikkyä ne ylimääräiset pois. Mun piti pitää etäisyyttä kerta töistä-keikalle-töihin-keikalle kuvio oli kesken, muuuutttta Kylän pahalla puolella vaan vetää mukaansa ja tällä tasapainokyvyllä varustetun suoraan sinne lattian tasolle. Hyvin menee!
Keikan jälkeen soi hyvää musiikkia - tosin harmillisen vähän aikaa sillä disco jyräsi päälle. Lämppäri oli nimensä veroinen joten discomusassa kärvistely ja yökukkuminen vaihtuikin hyvään seuraan ja musaan. Tämä käänne juontaa juurensa Jyväskylään ja Pää Kiin helmikuiselle Free Timen keikalle, kaikenmoista.
Keikan jälkeen soi hyvää musiikkia - tosin harmillisen vähän aikaa sillä disco jyräsi päälle. Lämppäri oli nimensä veroinen joten discomusassa kärvistely ja yökukkuminen vaihtuikin hyvään seuraan ja musaan. Tämä käänne juontaa juurensa Jyväskylään ja Pää Kiin helmikuiselle Free Timen keikalle, kaikenmoista.
22.8. Downtown, Kouvola (+Nervous System)
Tänne sitten vuorostaan suoraan sieltä iltavuorosta. En ikinä ennen ollut käynyt Kouvolassa joten tää oli ihan must! Asemalle saapuessa tervetuloa Kouvolaan kyltti näytti kuitenkin petollisen tutulta ja pian palasikin mieleen, että katos kehveliä onhan täällä ennenkin pyöritty. Sentään eri keikkapaikka, jossa mun mukamas nerokas oivallus setin alkupään ja juomien suhteen otti samantien köniinsä kun täällä ei hommat startannutkaan samaan tapaan mitä Joensuussa. Olin myös näkevinäni pari henkilöä, jotka pitelivät sormiaan korvissa?? Ei tänne tultu tapittamaan, menoks perskeles! Täällä sai todistella vaikuttavia drink-express suorituksia kun kaverit piti huolta ettei eturiviläisiltäkään loppuneet kostuttavat. Joku hyväntuulisesti juopunut kysyi multakin haluanko loput jostain juomasta jonka ilmeisesti olin vahingossa kumonnut tiiviin tunnelman lomassa, oops. Settilistasta nappasin kuvan keikkapaikan ulkopuolella. Pariskunnan kauniimman sukupuolen edustaja oli toivonut settilistaa muistoksi illasta ja jätkäkaveri hoiti sitten homman kotiin. Hauska!
On koluttu perushyviä keikkoja ja sitten niitä joissa on lisäksi vielä sitä JOTAIN. Tää oli niitä iltoja ja vaikka mulla alkaa tässä vaiheessa keikkamuistot puuroutua keskenään, millä keikalla kuultiin Pohjasakkaa ja millä ei, niin aina kuitenkin muistaa sen perusfiiliksen mikä illalta jäi. Uusiksi Kouvolaan siis kiitos.
Tänne sitten vuorostaan suoraan sieltä iltavuorosta. En ikinä ennen ollut käynyt Kouvolassa joten tää oli ihan must! Asemalle saapuessa tervetuloa Kouvolaan kyltti näytti kuitenkin petollisen tutulta ja pian palasikin mieleen, että katos kehveliä onhan täällä ennenkin pyöritty. Sentään eri keikkapaikka, jossa mun mukamas nerokas oivallus setin alkupään ja juomien suhteen otti samantien köniinsä kun täällä ei hommat startannutkaan samaan tapaan mitä Joensuussa. Olin myös näkevinäni pari henkilöä, jotka pitelivät sormiaan korvissa?? Ei tänne tultu tapittamaan, menoks perskeles! Täällä sai todistella vaikuttavia drink-express suorituksia kun kaverit piti huolta ettei eturiviläisiltäkään loppuneet kostuttavat. Joku hyväntuulisesti juopunut kysyi multakin haluanko loput jostain juomasta jonka ilmeisesti olin vahingossa kumonnut tiiviin tunnelman lomassa, oops. Settilistasta nappasin kuvan keikkapaikan ulkopuolella. Pariskunnan kauniimman sukupuolen edustaja oli toivonut settilistaa muistoksi illasta ja jätkäkaveri hoiti sitten homman kotiin. Hauska!
On koluttu perushyviä keikkoja ja sitten niitä joissa on lisäksi vielä sitä JOTAIN. Tää oli niitä iltoja ja vaikka mulla alkaa tässä vaiheessa keikkamuistot puuroutua keskenään, millä keikalla kuultiin Pohjasakkaa ja millä ei, niin aina kuitenkin muistaa sen perusfiiliksen mikä illalta jäi. Uusiksi Kouvolaan siis kiitos.
*
Ei kyllästymisen merkkejä havaittavissa!! Vielä kolmas osio 2015 vuoden Pää Kii keikoista tuloillaan jossain välissä. Eka osa *klik*. Uusia reissuja odotellessa!! yykaahoovee naamat / insta -kilu ✌
![]() |
| Kouvola dreamin' |
Tunnisteet:
2015,
bar loose,
downtown kouvola,
helsinki,
hullupullo,
joensuu,
kerubi,
kilu,
klubi turku,
kokkola,
kouvola,
lepis,
on the rocks,
pää kii,
pääkiiputki,
settilista,
turku,
vaasa,
west coas billiard
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



















