Indie-iltamat talviversio, sijaintina mikäs muukaan kuin Turku ja artistit ottivat vuorotellen haltuun Gongin lavat 1 & 2!
KUNINGAS YRJÖ (Gong 1)
Keikasta ehdin nähdä viimeiset kymmenen minuuttia, joten kuuntelinpa tässä huvikseni Mustelma Myrskyn Silmässä -levyn läpi. En ole tällaisen iisigoing-musan suurin kuluttaja/ystävä ja heti parin biisin jälkeen teki mieli jättää homma sikseen, mutta maaliin päästiin vaikka vikat veisut meni aika lailla ohi. Livenäkin se mitä ehdin nähdä riitti passelisti eikä keikka näin ollen ehtinyt käydä tylsäksi.
Meinasin Kuningas Yrjön musisoinnin olevan käypää taustamusiikkia ulkoilmafestareilla kun auringon paisteessa (yeah right in Suomi Finland) nurtsilla istuskellessa on aika syöpötellä ja juopotella. Verkkaisesti soljuvan musiikin ja pehmeän lauluäänen takana piilikin suoraa ja vihjailevan pikkutuhmaakin lyriikkaa. Kukkahattutätien eväsleipäpala voisi siinä vaiheessa jäädä kurkkuun kiinni kun tasaisen tyylikkään musiikin sanoma pääseekin yllättämään. Vaikkapa ote kappaleesta Miljonääri antakoon hieman osviittaa: "Ei mulla ole varaa viedä sua ulos syömään, mutta mulla on jotain millä sut täyttää". Kuka Vaan Osaa Nussii aikana bongailin mukana lauleskelevia hymynaamoja ja oli muuten todella mieluisa yllätys miten ihmeen paljon porukkaa oli jo illan alkuvaiheilla löytänyt tiensä Indieiltamien antimien huomaan. Parhaimmat kicksit alkuun tulikin osallistusmisasteen hyvältä vaikuttavasta prosentista vaikka oli Kuningas Yrjökin ihan mieluisaa kuunneltavaa -just sen kymmenen minuuttia.
KYNNET (Gong 2)
Onpas siiistiä kun näin lyhyessä ajassa näin mukavan bändin keikalla jo kolmatta kertaa! Ennen Turkuun lähtöä mulla oli missiona löytää Kynnet ..Menee Poks! -kasetti ja heti ensimmäisestä putiikista tärppäsi. Ihan mahtava bändi kommentoitiin ostotapahtuman yhteydessä, heh. Kasetti pääsi heti toimittamaan matkamusiikin virkaa ja kappaleiden tullessa hieman tutummiksi toi se keikkaankin erilaista struktuuria nyt kun hahmotti minkä verran miltäkin julkaisulta settiin päätyi tavaraa vaikken settiä muistakaan, älkää edes kysykö.
Se biisi jossa lauletaan teinidepressiooo ja lyödään tahtia lehmänkellolla (<3) sai nyt myös nimen Antaa Heittää! Alkuspiikki ennen Kuningas Tolloa oli ehkä hämmentävin aikoihin kun Sipilä sai kutsun tulla lusikkaan tutimaan, mikäs siinä. Taisi olla Neiti Äm jonka aikana Kynnet laittoivat läpykierroksen liikkeelle eli high-five vaan aina oikealla seisovalle tyypille. Toivottavasti läpyketju kulki ihan loppuun saakka, itse olin sen alkuvaiheilla joten ei havaintoa.
Vaikka alakerran musiikista vastaava antoikin valmiusasemissa olevan bändin odotella lavalla muutaman minuutin keikan alkuun, pysyttiin aikatauluissa liiankin hyvin. Jos olisin niitä tyyppejä, jotka osaa alkaa huutelemaan "soittaakaa vielä edes se ja se" olisi tossa vaiheessa leipäläpi alkanut louskuttaa aikaa kun rutkasti vielä oli (toki autuaan tietämättömänä siitä mitkä treenattuna soittokuosiin). Snif, miksi menitte pois niin nopee.
Pakko mainostaa kerta Kynnet leirissä kuohuu hyvällä tapaa. Musiikkivideo keikallakin luonnollisesti soitetulle Laulu Lapinlahden Linnuille (merkinnän lopussa check it!) pihalla ja erityisesti tässä kuussa aloittanut ohjelmatoimisto Undie Agency ansaitsee maininnan sillä nyt halukkaat (esim minä) pysyy hyvin ajantasalla Kynnet-keikkojen kanssa. Mukavaa luettavaa oli myös mitä julkaisupuolella duunataan niin tohtii noiden uutisen valossa kuunnella kasettiakin mielin määrin. Mainoskatko ohi ja seuraavaan bändiin,
THE HOLY (Gong 1)
Sori, ihan pakko, mutta holy shit! Tuo vähänkös hyvin keksitty heitto kiteyttää aika varmasti monen muunkin ensiajatukset bändistä, sillä nyt laitettiin lavalla hommat isoksi kuin areenakeikalla konsanaan. Keikka ruokki niin kuulo- kuin näköaistiakin sillä The Holy otti äänivyöryllään Gongin haltuunsa voimalla.
Oon ennekin nähnyt kahden rumpusetin kokoonpanoja, mutten muista kenenkään osanneen tuoda tätä ei niin yleistä ratkaisua kuitenkaan samalla tavalla esille yhtä vakuuttavasti tai perustellen miksi tuplarummuille edes olisi tarvetta. Hauska kun vielä lisäksi tamburiini, pipot ja vesipullotkin vaikutti lentelevän sovittuihin aikoihin ympäriinsä niin se runsauden tunne ei ainakaan päässyt loppumaan. Parhaimmillaan juurikin nopeammissa tempoa kasvattavissa biiseissä sillä sen setin ainokaisen(?) slovarimman kohdalla taso ei ollutkaan enää niin woaaah-kamaa. Kielen päällä kävi parin tunnetunkin artisti nimet mitä The Holya katsellessa tuli mieleen, mutta sinne jonnekin ne myös jäi. Jos stadionikeikoille mietitään lämppärivalintjoa niin The Holy antaisi kyllä rahoille vastinetta ja pääesiintyjälle tutinaa polviin.
Selkeästi illan viimeiseksi grande finaaliksi tarkoitettu biisi saikin keikan edetessä innostustaan kasvattaneen yleisön vain janoamaan äänekkäästi lisää. Tätä ei bändi tainnut aidosti osata odottaa kerta piuhoja oltiin jo ehditty alkaa irrottelemaan. Äkkiä plug it back in ja ihan oikeasti vikana lähti bändin ensimmäisiä tuotoksia. The Holy näytti esimerkkiä miten livenä herätetään huomio ja Indie-iltamien keikoista varmasti se mikä teki suurimman vaikutuksen kaltaisiini tyyppehin, jotka eivät tätä ennen bändiä olleet kuulleet. Yhden miinuspuolen onnistuin löytämään, mutta kerta olen samaisen ryhmän kohta näkemässä jo uudestaan, odotan päteekö samat ajatukset vielä silloin eli palataan astialle.
SUR-RUR (Gong 2)
The Holyn maton jalkojen alta vetävän shown jälkeen olisi helposti voinut asennoitua niin ettei mikään enää illan aikana voisi tuntua yhtä päräyttävältä. Voi voi kuulkaas.
Avainsana on välittömyys. Ja läsnäolo! Sur-rur saa tuotua tilaan kuin tilaan just sen hetken ja muulla ei olekaan enää väliä. Vuoropuhelu yleisön vielä yksi lisää -huutelijan kanssa oli huvittavaa seurattavaa: "Meillä kyllä olisi tässä vielä ainakin neljä kappaletta" sitten kai pitikin olla viisi lisää ja kun oltiin vikan kohdalla huutelija noteerattiin vielä miten nyt hänen toiveensa toteutuu kun se yksi vielä soitettiin. Täällä yleisö oli hyvin mukana likipitäen heti alusta ja etenkin loppua kohden karnevaalitunnelma oli se mikä vallitsi.
Ylivoimainen kohokohta itselleni oli se hetki kun havahduin Maisemaan. Yhtäkkiä koko keho täyttyi sisäänpäin virtaavista onnen kyynelistä ja niiden lammikoissa kirmaavista pikku poneista sillä *VOIMASANA* MAISEMAAAH! Ehkä mulla sumeni silmissä hetkeksi, en tiedä mutta tulkoon valo ja autuus! Viime vuonna kun Sur-rurin jotain keikkoja ujosti vilkuilin kuitenkin aina lopulta päätyen jonnekin muualle, niin kyllä näillä tiedustelureissuilla huomasin settilistoja, joissa oli mukana omia suosikkeja Uurnapölyjen Paluu-levyltä.Toissapäiväisellä Yo-Talon keikalla ei kuitenkaan näitä helmiä joukosta löytynyt joten en tohtinut täälläkään odottaa mitään niistä kuulevani. Tampereella oman väsymyksen johdosta tällainen hemmotteluhetki olisi mennyt ihan hukkaan ja nyt Kuudennen Linjan settilistasta kuvan nähtyäni vedin kerrankin sen pakan pisimmän korren.
En tiedä tarviiko mun Sur-ruria enää nähdä(!?) sillä arpapelillä selkeästi mennään biisien kanssa ja kyllä jatkossa väistämättäkin on pieni pettymys jos ei osumaa tule. Kiitollisena siis tästä! En nyt bändiä ala välttelemäänkään, ei tää niin haudan vakavaa hommaa kuitenkaan oo kerta hauskaa on anycase! Huutomerkkejä koko hemmetin merkintä täyteen, olin niin onnellinen!
TEKSTI-TV 666 (Gong 1)
[lisää teksti kitaristien määrästä kysyen onko se määrä xxx tarpeeksi, liitä valli-sanan eteen joku vaihtoehdoista a)kitara b)ääni c)vaihtoehdot a+b ja kas näin sinulla on kaiken kattava Teksti-TV 666 keikkaraportti]
Tuttu Hooveesta-versio menee tiivistettynä jota kuinkin näin: uuh, aah Tekstariit!
Kierrätyskuva Tampereen Klubin keikalta 2016
Sur-rurin lopetettua lavanedustan tyhjin kohta oli just eikä melkeen keskellä joten uhrauduin tän kerran. Viime Turun keikasta olikin aikaa alle kaksi kuukautta ja bändi pahoittelu kun aina vaan näillä samoilla biiseillä mennään lupaillen kovasti seuraavalla kerralla olevan mukana jotain uuttakin [tähän se uuh, aah]. Perus Tekstari-keikka menoa tarjosi nyt yleisöstä kavereiden toimesta lavalle kammettu Myrttiset-lätsän omannut tyyppi. Vastaanotto lavalla oli luokkaa missä jäbä on viipynyt kun samantien kaljapullo suoraan suulle, kitara kouraan ja eiku biisiä kohti. Just another day in the Teksti-TV 666 office. Miten kaikki saakin kitaran soittamisen näyttämään niin helpolta? En tajuu, terkuin nakkisormi jolle bassonkielilläkin pysyminen tuottaa hankaluuksia. -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/
Good ol' Punk Rock X-mas! Tänä vuonna oli aika viime metreille soutaa-huopaamista erään toisen keikan kanssa, mutta Yo-talolle sitä taas päädyttiin - tosin tällä kertaa soolona ja ihan saakelin väsyneenä. Hukkasin myös keikkojen välissä rustailemani muistiinpanot eli oikein hyvät lähtökohdat aloittaa vuoden 2017 jutut. Uskollisena hoovee-tyylille 4eva.
PITSANAAMA
Kiertelyt sikseen, kyllä se kytkös bändiin nimeltä Pää Kii Pitsanaamassa eniten herätti kiinnostusta. Setissä oli onneksi mukana kuitenkin vain yksi Pää Kii tuotos Just Niin Kuin Elvis ja enempää en olisi halunnutkaan kuulla sillä sitten se olisi saattanut omalta kohdin lipsahtaa sinne Pää Kii keikkojen perään itkemisen puolelle. Pitsanaama siis versio Teemu Bergmanin bändien tuotoksia uusin rauhallisin sovituksin joten oletin, että keikka oltaisiin soitettu akkareilla, mutta siinä kohtaa veikkaus meni metsään.
Kakka-hätä 77 klassikko Elämä on Huora starttasi shown ja setin edetessä kohokohdaksi nousi samaisen bändin kappale Tuttipuollonimijä. Nyt kun tahti oli huomattavasti alkuperäisiä hätäilemättömämpi, sanoitukset erottuivat ihan uudella tavalla edukseen ja juurikin erityisesti viimeksi mainittu biisi nousi alkuperäisen version ohi aiheuttaen kylmiä väreitä. Osui ja uppos. Kytänsoittajien katalogista kuultiin ainakin Töölö Palaa ja Kuolee plus mukaan mahtui myös Riki Sorsa-koveri. Koko setti olisi ylhäällä sillä hemmetin lapulla, joka varmaan kävelee vastaan heti tän roskan julkaisun jälkeen. Oh well.
Random loppukevennys!
Pitsanaama-rumpali lähestyi sosiaalisen median puolella kommentoiden saisiko ottaamaani Pitsanaama kuvaa käyttää. Oletin, että haluttiin laittaa jakoon omassa profiilissa, joten ihan sama siitä vaan. En arvannut kuvan (vielä enemmän pikselimössöversion) päätyvän Stupidon sivuille Pitsanaaman kohdalle?? Ihan komia se noinkin on, mutta jos tätä joku Stupidon sivuja päivittelevä eksyy lukemaan niin kyllä tästä merkinnästä voi ton inasen parempilaatuisen version sinne napata vaikka väliaikainen kuvituskuva tuo taitaa ollakin, haha.
KATUJEN ÄÄNET
Kun tästä tapahtumasta ekaa kertaa kuulin, mukana oli se yksi tuntematon nimi: Katujen Äänet. Tein tutustumisreissun Spotifyn puolelle, josta löytyi kokonaisen levyn verran kuunneltavaa ja hieman bonustakin. Keikan alkaessa ensireaktio oli hymy ja voi eii sillä eka biisi oli Sulle, Joka Yksin Aina Oot levyn heikoin lenkki Nuoret Sydämet. Kerta kappaleessa ollaan keikkatunnelmissa "Nuoriso käy keikoilla, mut ei ne uskalla tanssia" osasin odottaa biisin mukana oloa vaikka omaan makuun se on hieman liian imelä. Mikä sitten iski livenä ja lujaa: rummut, huh-huh! Levyversioiden perusteella ei osannut odottaa sellaista tykittelyä. Herätteli mukavasti tällaista pöydässä notkuvaa (että muuten hävetti vaan istuskella keikat läpi, mutta vaihtoehto oli jäädä himaan eli tän kerran menköön). Biisien puolelta hyvällä tapaa mieleen sitten puolestaan jäi Syksy Saapuu, joka onkin uudempaa matksua lupaillen ihan hyvää.
thumbs up sille, että kaikki bändistä oli äänessä.
Kun henkilökohtainen preferenssi on se, että mukana täytyy olla vähän jotain vinksahtanuttakin kulmaa kiinnostuksen herättämiseksi ja ennen kaikkea sen pitämiseksi, ilmeni probleemaksi tän keikan kanssa se, että se olikin vain sitä soittoa ja...täts it. Ihan hullua kirjata miinukseksi bändin soittavan liiankin hyvin, mutta se tän jutun pilke silmäkulmassa ei nyt vain välittynyt mulle asti. Tuskin otan asiakseni lähteä uudestaan katsomaan nimeomaan Katujen Ääniä, vaikka samaan hengenvetoon voin todeta etten kyllä pane pahakseni jos bändi on joskus taas mukana hyvässä seurassa jossain soittelemassa ja osuu kohdalle toistamiseen.
SUR-RUR
Taisin nähdä Sur-rurin viimeksi livenä joko 2007 tai -08, että morjes vaan miten aika on vierähtäny. Vaikken bändin tekemisiä ole juurikaan noiden vuosien jälkeen seurannut ja reittimme eivät tätä ennen ole kohdanneet, niin Sur-rurin perhanan tunnistettavan soundin ansiosta kotoinen fiilis syntyi kuitenkin heti. Keikka alkoi uusimman levyn Ihmisiä Nurmikolla avausraidalla Väität Olevasi Tyytyväinen. Osaan tämän kertoa vain koska bändi asiasta mainitsi. Koko lista näkyvillä bändin Facebook-sivuilla jos jotain kiinnostaa.
Keikalla ensiesityksen sai Sur-rurin kontribuutio Lainan päivänä kahdeksas helmikuuta ilmestyvälle kirjastolevylle, elikkäs biisi nimeltä Vanha Kunnon Kivi, joka olikin reilumman mittainen rauhaisampi veto. Kirjastolevyn idea piilee siinä, että se on vain lainattavissa kirjastosta eikä kappaleet tule edes mihinkään suoratoistopalveluihin (vaikka ihan varmasti joku niitä lopulta Youtubeen kuitenkin tunkee). Lavanedus oli heti bändin aloittaessa mukavan täynnä ja ne nopeammat ja vissiin vanhimmat biisit sai riehakkaimman vastaanoton. Olipas kiva nähdä Sur-rur!
JONI EKMAN & KOIRA
On rokkareita, jotka esiintyessään tuntuvat olevan jollain egotripillä ja sitten on Ekman, joka soittaa saman tien kaikki tällaiset räikeät rokkikukot suohon ihan puhtaasti suvereenilla kitaran käsittelyllään ja siihen taitoon perustuvalla lavakarsimalla. Tän artistin kohdalla ei todellakaan voi sanoa vain soittamista ja siinäpä se. Persoona oli mukana pelissä ja yleisöstä huudellut biisitoiveet oli kuin sovittua juonta sillä nehän lähti heti kunhan eka oltiin vastattu "You got it!" Yksi toiveista oli ekalla näkemälläniJoni Ekman & Koira keikalla suosiksini noussut Älä Tuhlaa Aikaani, joten kiitos toivojalle tai sille tän keikan käsikirjoituksen rustanneelle.
Vikaa biisiä ennen kehotettiin nostamaan perseet ylös penkistä kerta nyt oli vuorossa tanssimusaa. Joo saa omata aika huonon kuulon jos ei jo heti alkuun poiminut, että tän tahtiin voi veivaa helposti bebaa. Kehotus olisi voitu sijoittaa heti alkuun kerta vasta kun artisti käski/pyysi porukka sitten rohkeni jorailemaan. Kertauksen vuoksi: sen vikan biisin aikana. Miksi ei heti jos kerta mielen teki? Nimimerkillä ekaa kertaa vain istuskelemassa, usein pönöttämässä, mutta myöskin in da zone ilman kehoitusta jos sellanen fiilis suinkin on. -kilu ✌ //YYKAAHOOVEE/
