Pikaspurtti musamaratonilla // Beetlehem ja Flippipuisto Bar Basessa 26.5.2016
Meiltä ei olekaan tullut yhteismerkintää sitten Punk Rock X-Mas -iltamien, mutta nyt kun siihen tarjoutui tilaisuus niin ei muuta kun kaveri kainaloon, hikipanta päähän ja baanalle! Helsinki Music Marathonin koko ohjelma julkaistiin vain muutamaa päivää ennen itse tapahtumaa, joten aika ekstempore-reissu meillekin lopulta muodostui. Kaikki postauksen videomatskut ja muut sälät ovat kilun käsialaa, koska se toinen tyyppi ei jaksanut kaivaa kameraansa repusta ulos.
Beetlehem
juoksepoistytto: Suurin syy siihen, miksi itse olin paikalla. Aina kiinnostelee, mitä muita projekteja lempibändien tyypeillä on meneillään. Ilman Tiisu-kytköksiä mestoille eksyminen olisi kyllä ollut ihan sattuman kauppaa ja sellaista sattumaa olisi varmaan saanut odotellakin jonnin verran. Tietoni bändin musasta pohjautuivat pitkälti pariin hassuun Instagram-klippiin, joten jämäkän mielikuvan muodostaminen etukäteen oli oikeastaan mahdotonta. Itse asiassa oletin Beetlehemin musan olevan paljon vaikeammin lähestyttävää kuin mitä se oli, en tosin osaa antaa oletukselle mitään kauhean järkevää perustelua. Ehkä se johtuu osittain siitä, että aina kun joku mainitsee sanan "indie", niin ensimmäisenä tulee mieleen jo pari kuukautta pesua kipeästi kaivanneessa ruutupaidassa ja tyttöjen farkuissa vääntelehtivä heebo, joka ei edes laula vaan ulisee ja ynisee ja löyhkää "taiteellisuudelta". En todellakaan ajatellut kohtaavani vastaavaa keissiä Bar Basessa, mutta indie on siis ylipäätään musagenrenä sellainen mistä en oikein ole koskaan saanut otetta.
riffeistä giffiä!
juoksepoistytto jatkaa: Parin ensimmäisen biisin aikana päässä vain surisi, kun yritin jäsennellä kuulemaani ja rajata kaiken ylimääräisen oheistoiminnan (= parit pällit kanssaihmiset) tietoisuuteni ulkopuolelle. Mainittakoon tässä vaiheessa, että inhoan keikkapaikkoja joissa pidetään valot päällä keikkojen aikana. Oikeasti, hyi yök. Bar Base ei muutenkaan oikein vakuuttanut, mutta pimeä tai edes etäisesti hämärä miljöö olisi auttanut asiaa vähän. Onneksi musakki oli kuitenkin vallan mainiota ja sehän nyt aina se tärkein juttu onkin! Lyriikoihin en ehtinyt ja pystynyt keskittymään niin hyvin kuin olisin halunnut, mutta jos yhdenkin biisin aihepiiri pyörii maailman rouheimman äijän eli Bruce Sprinsgteenin ympärillä niin uu beibe! Musa oli yleisesti ottaen tosi suoraviivaista, mutta mukana oli kuitenkin älyttömästi mielenkiintoisia riffejä ja koukkuja. Taisi olla setin tokavika biisi, joka oli muuten tyyliltään very much Teksti-TV 666, vaikka en sen bändin suhteen mikään asiantuntija todellakaan ole. Olipa kyllä siistiä tutustua taas uuteen hienoon bändituttavuuteen, toivottavasti matskuun pääsee pian syventymään kunnolla myös kotona omien kajareiden välityksellä. Keikalla tilanteet kuitenkin kiitävät ohi kovin nopeasti, eikä johonkin korvia hivelleeseen hetkeen ei pysty palaamaan vaikka haluaisikin. Ainoa asia, joka jäi keikan jälkeen vähän surettamaan oli se, että jäätävän raflaavalla meiningillä kannuja paukutellut rumpali olikin vain tuuraaja eikä vakikasvo. Höh!
kilu: Ton tekstin jälkeen huvittaa juoksepoistyton painikoinnit ennen keikkaa "mitä jos ne onkin ihan kauheeta paskaa enkä tykkää yhtään" hahaha. Parin Tiisu-keikan nähneenä Beetlehem kiinnosteli sillä muhun teki heti Tiisun keikalla vaikutuksen kreisienerginen sähköurkusankari ja kun pikkulinnut lauloivat saman heebon Teksti-TV 666 diggailuista niin kyllähän tossa on jo ihan tarpeeksi hyvä syy lähteä tyypin toisen bändin ilmaiskeikkaa katselemaan. Itse en marsinnut ulos ihan yhtä tohkeissani mitä tuo blogitoverini vaikka hyvinhän nää jäbät veti. Keskipaikkailla ollut Mugi oli huikee ja vasta silloin havahduin kolmen kitaristin läsnäoloon. Vikan biisin riipaiseva Tiinaaah sä oot niin kauniis tulkinta jäi soimaan päähän. Ja sitten tapaus Bruce. Nauroin ääneen mr Springsteenille sillä meikälle Bruce tietty oli yippee ki yay motherfucker Bruce Wills ja Die Hardit 1-3, joten onnistuin täysin ignooraamaan biisin alkuspiikit joissa tuo Springsteen mainittiinkin ja pilvilinna mureni vasta tuota juoksepoistyton tekstiä lukiessa, en tiedä toivunko tästä. Kyllä tän bändin silti voisi kuunnella livenä toistamiseenkin jos muut saman illan bändit ja ajoitus suinkin nappaa, oli kuitenkin sen verran monipuolista menoa.
No se Bruce-biisi, sanat ei välttämättä lopulliset ja saa kuulemma täytellä palautelomakkeita:
Flippipuisto kilu: Bongasin tän koko tapahtuman Flippipuiston fb-postauksesta ja kerta ilta oli vapaa, samassa mestassa kiinnostava toinen bändi ja koko reissu kustansi parikymppiä niin why the hell not. Parasta tietty kun juoksepoistytto lähti mukaan! Tässä oli tosi jännä kontrasti edelliseen esiintyjään, ihan kuin oltaisi saavuttu täysin eri paikkaan tunnelman kääntyessä hieman epäkorrektimpaan ja päihtyneempään suuntaan Beetlehemin ollessa PG rated niin nyt siiryttiin sinne R-kategoriaan. Henkilökunnan ei todellakaan tarvinnut kysellä kenenkään papereita enää tässä vaiheessa, eikä olisi uskonut olevansa yhä perse kiinni Helsingin keskustassa sijaitsevan baarin penkissä. Pari kertaa toistunut känninen "nyt Lepakkomieheeenn" huudahdus palautti pääkaupunkseudulle vaikka olisi voinut vannoa olevansa jonkun pikkupaikan ainoassa kapakassa.
juoksepoistytto: Apua. Vaivaannuttavin keikkakokemus hetkeen, vaikka ei se bändistä sinänsä johtunut vaan about kaikesta muusta. Meni täysin hermo kahteen baaria edestakaisin seilanneeseen hyypiöön, joista toinen oli jo niin seis, että olisi varmaan kannattanut soutaa pikkuhiljaa himaan. Erittäin harvalukuinen yleisö koostui 95 prosenttisesti bändin kavereista ja itsellä keikka meni suurimmaksi osaksi lattialla kierimisten ja muun kännin piikkiin laitettavan toiminnan seuraamiseen. Biisit kuulostivat omiin korviini tosi samanlaisilta, Operaatio Charlie Sheen tosin rikkoi kaavaa ja erottui edukseen. Ihan hyvää peruspunkkiahan tämä räime kokonaisuudessaan oli, mutta tuskin eksyn kuitenkaan uudestaan katsomaan. kilu: Oon tyytyväinen että mulla oli alla ne pari muuta ihan oikeissa keikkapaikoissa nähtyä Flippipuiston vetoa jolloin livemusa oli se pääasia eikä lisämauste. Bar Basessa bändit on vähän nurkkaan ahdistetussa epäsuotuisassa asemassa jota ei todellakaan avittanut eteenpäin kaikki se valoisuus. Paikassa toimii varmasti paremmin peruscoverbändit joiden tahtiin (ja ohitse) on ihan ok ravata hakemassa juomia tai haahuilla ympäriinsä kuten ilmeisesti täällä oli tapana. Tästä setistä jäi päällimmäisenä fiiliksenä käteen juurikin about sen kaiken muun takia aikas treenikämppävibat, soitellaan täs vähän kavereiden hauskanpidon taustamusana. Tuntu että me kaks Tampereelta oltiin hieman erehdytty ovesta heh. Bändillähän jatkui keikkaputki läpi viikonlopun, joten tämä varmaan toimitti ihan jees alkulämmittelyn virkaa ennen varsinaisia koitoksia. Se ei ollut muuttunut sitten viime kerran, että (työnimi) Yö haisee ohareilta erottui jälleen edukseen. Oli myös siistiä ettei sitä jo kertaalleen mainittua hittibiisiiä oltu tällä kertaa säästelty ihan pinon pohjimmaiseksi. Nyt on oikeasti paha lisätä yhtään mitään järkevää kun tilanne oli tuolla niin hiton kummallinen *tähän joku äxdee-hymiö*. Flippipuisto soittaa usein hyvässä seurassa eli eiköhän tän voi siis kuitata until next time -kunhan vain paikkana jokin muu mesta.
Että sellasta! Oli aika hoovee-ilta eli just hyvä! -juoksepoistytto & kilu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti