Tiisu @ Tavastian juhannusfestivaalit, 24.6.2016
Tampere sai tällä(kin) kertaa pitää Valtterifestivaalit, Olavi Uusivirrat ja Paula Vesalat hyvänään, kun otin juhannusaattoiltana suunnaksi Helsingin ja Tavastian juhannusfestivaalin. Tavastialla vallinnut tunnelma löi suoraan sanottuna ällikältä. Odotin näkeväni ovella korkeintaan kaksi koivunoksaa ristissä, mutta homman eteen oltiin nähty oikeasti vaivaa ja koko klubi oli kirjaimellisesti vuorattu koivuilla. Tuoksu oli huumaava ja fiilis todella kodikas. En ole koskaan pitänyt Tavastiaa kummoisena hengailupaikkana, mutta vihreiden ystävien ansiosta mesta oli muuttunut viihtyisäksi juhannuskeitaaksi.
Keikan alku oli kenties eeppisin tähän mennessä, sillä setin ensimmäinen biisi oli Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemä Kulkuri ja joutsen. Siis miten älytöntä ja ihanaa! Olen vieläkin vähän iiiik! sen takia, heh. Juhannuksena kuuluu kuunnella vanhaa suomalaista iskelmää, joten biisi sopi setin alkuun täydellisesti. Yleensä olen sitä mieltä, että coverit saa tunkea sinne missä aurinko ei paista, mutta tätä biisiä olisi saanut hieroa mun naamaan vaikka koko illan. Niin siistiä se oli. Unohdin pari kertaa olevani Helsingin keskustassa rokkiklubilla keskellä jorpakkoa tönöttävän tanssilavan sijasta. Ja sehän on siis pelkästään mainio juttu. Mun piti itse asiassa joskus taannoin toivoa tätä biisiä, mutta se ajatus sitten jäi unholaan eikä biisi olisi oikeastaan jälkikäteen ajatellen edes kunnolla sopinut millekään menneelle Tiisu-keikalle. Ihan hyvä siis, etten hitaana hämäläisenä ehtinyt toimia ja sekoittaa jonkun toisen keikan tunnelmaa oudoilla toiveillani.
Aika nopeasti entisaikojen iskelmätunnelma sitten vaihtui perinteiseen rehaamiseen ja mikäs siinä! Olin aavistuksen verran väsymyskoomassa uuvuttavan työviikon jäljiltä, joten huojuin aivottomasti menemään kuin huonosti pystytetty juhannussalko ja muutkin yleisön edustajat intoutuivat pian joraamaan kesämekot hulmuten. Keikka oli vähän kuin juhannuskokko, jota ensin kasattiin kaikessa rauhassa, sitten se sytytettiin palamaan ja heitettiin vielä täysi bensakanisteri liekkeihin, että varmasti räjähtää. Miehet saunassa on aina älyttömän tykki livenä, mutta keskikesän juhlan kunniaksi saatiin vähän jotain ylimääräistä hauskaa. Saunasimulaattoria seurasi jo jonkinlaiseksi Tiisun juhannusperinteeksi muodostunut vihtomiskilpailu, joka käytiin Antin, Henkan ja Mikon kesken. Tavastian tanssilattia täyttyi toisiaan läiskivistä nuorukaisista sekä irronneista koivunlehdistä ja skaban voittajaksi kruunattiin lopulta apinan raivolla vihtonut Mikko. Huraa!
Hikinen tunnelma jatkui jotakuinkin loppuun asti. Parhaiten mieleen jäivät aina ihmisiä villitsevä Napa ja tietysti oma all time favorite Uusi aika. Keikka oli ihana pulahdus klubikeikkojen maailmaan kuumimman festarikesän keskellä, enkä olisi omasta väsymystilastani huolimatta halunnut olla oikeastaan missään muualla. // YYKAAHOOVEE
- juoksepoistytto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti